sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Kiitos, näkemiin ja tervetuloa!


No niin, nyt se on auki! 

Lämpimästi tervetuloa osoitteeseen nooraandnoora.com

Paljon on vielä kesken ja ulkoasu hioutuu vielä. Olettehan myös kärsivällisiä blogin FB-sivun suhteen, se on työn alla. Myös lisäykset Blogilistalle ja Bloglovin'iin tulevat kyllä. Nyt on pääasia, että aloitetaan. Jee!

Isot, isot kiitokset kaikille lukijoilleni ja yhteistyökumppaneille tähänastisesta, tätä blogia on ollut hurjan kivaa kirjoittaa. Toivottavasti mahdollisimman moni teistä seuraa perässä myös uuteen osoitteeseen. Nähdään siellä!

Tämä blogi jää kyllä tähän paikalleen ja jutut luettaviksenne, mutta tähän osoitteeseen ei enää tule päivityksiä, enkä jonkun ajan päästä enää vastaile (ainakaan säännöllisesti) tänne tuleviin kommentteihin. 

Viikkokatsaus


Aloitin viikon aikamoisella haasteella. Sain joululahjaksi myös yhden ranskankielisen kirjan. Olen joskus osannut ranskaa ihan hyvin, mutta taidot ovat ruostuneet aikaa sitten. Yllättävän hyvin kirjasta kuitenkin pysyy kärryillä. Aika vähän tosin luen sitä kerrallaan, ennen kuin uuvahdan. 


Ensin oli superpakkanen, sitten pimeys, vesisade, loska ja sohjo. Haaveilin kesästä ja kaivelin purjehduskuvia esiin. 


Kun vuosi vaihtuu, on aika kirjaimellisesti kääntää uusi lehti kalenterissa. Meillä on ollut seinäkalenteri oikeastaan aina. Siihen merkitään yhteiset vapaat, iltamenot, työt, matkat, kaikenlainen ja ennen kuin sovin mitään menoja kenenkään kanssa, tsekkaan aina tämän seinäkalenterin oman puhelimeni kalenterin lisäksi. 


Siivosin joulun aika nopeasti pois, tuli tarve saada pinnat puhtaiksi ja tyhjemmiksi. 


Amaryllis, suosikkijoulukukkani, sen sijaan porskuttaa edelleen. Siirsin sen vähemmän jouluiseen astiaan ja totesin, että menee ihan täydestä vaikka ympäri vuoden. Mielikuvillahan joulukukissakin pelataan. Olen monesti nähnyt Nykissä hyasintteja kevätaikaan nimenomaan kevätkukkina ja nehän näyttävät mitä mainioimmilta myös sellaisina. 


Uutena vuotena olimme Laiviksen kanssa bunkkerissa, siitähän puhuttiinkin jo. 


Heti vuoden toisena päivänä Laivis lähtikin sitten kyläilemään ja me pakkasimme taas laukut. Sujautin kassiini toisen joululahjakirjan. Sepä tempaisi mukaansa niin, että luin puolet siitä menolennolla ja loput paluussa. En olisi malttanut laskea sitä käsistäni lainkaan. Jos siis viime vuoden paras kirja, He eivät tiedä mitä tekevät, tuli luettua ihan loppuvuodesta, niin tänä vuonna on kyllä minkään teoksen enää hankala päihittää tätä. Supersuositukset!


Sadetta oli todellakin ihanaa lähteä pakoon. 


Perillä aurinko paistoi ja onnellinen matkalainen vyölaukkuineen otti ilon irti Kanariasta. 


Vaikka reissu oli tosi lyhyt (olimme perillä alle vuorokauden), ehdimme kuitenkin kahteen kertaan lenkille, heti saavuttuamme ja sitten aamulla vielä uudelleen. Lisäksi kävimme ihanalla illallisella, istuskelimme vielä ulkona kahvilla ja hotellissa vielä hetken parvekkeella juttelemassa. 


Ehdin hengata hameessa ja raidoissa ja nauttia paljaista varpaista ja sääristä. Ehdin juoda lenkkilimut niin parvekkeella kuin altaallakin. Teki tosi, tosi hyvää tällainen pieni pyrähdys. Olen yrittänyt ottaa kaiken ilon irti pyhistä ja vapaista ja tällä aurinkotankkauksella toivottavasti pärjää taas hetken. 


Tämä oli nyt sitten viimeinen viikkokatsaus tässä blogissa, illalla saanemme uuden blogin auki. Vinkkaan kyllä sitten. 

Pentik-kisan voittajat ovat tässä: 



Laittakaahan Camilla ja Piude minulle sähköpostia sivupalkin osoitteeseen, niin järjestetään palkinnot tulemaan teille. Onnea! 


torstai 1. tammikuuta 2015

Suosikkeja uudelle vuodelle




Yksi asia on pysynyt muuttumattomana melkoisen pitkään. Nimittäin se, että vapaa-ajallani kiskaisen mieluiten jalkaani revityt, rennot farkut. Näin talviaikaan vain ajatus reikäisistä housuista kuulostaa sekä vähän typerältä että erittäin kylmältä. Niinpä ostin heti, kun bongasin Zarasta nämä versiot, joissa reikien alle on ommeltu valmiiksi paikat. Bingo!

Yhdistelen revittyjä farkkuja milloin korkkareihin ja juhlaviin toppeihin, milloin tennareihin ja tuikitavallisiin t-paitoihin. Ne tuntuvat sopivan lähes kaikkiin epämuodollisiin tilaisuuksiin. 


Toinen uusi suosikkini on eräs joululahjoistani. Tyyliennustukseni tälle vuodelle pitänevät siis paikkansa ainakin simppeleiden vaatekappaleiden ja sirojen korujen osalta. 


Uuttavuotta itsessään en viettänyt mitenkään erityisen tyylikkäästi. Tuijotin Netflixiä lentokentän hotelli GLOssa koira vieressäni. Järjellä ajatellen ratkaisu oli erittäin hyvä, koska tääällä kotona pauke olisi ollut hirvittävä ja tuohon huoneeseen taasen ei kuulunut yhtään mitään. Laivis on sen verran vanha hauva, eikä mikään lääkityskään tepsi uutenavuotena, että nyt oli parasta näin. Tunteella ajatellen istua yksin ikkunattomassa bunkkerissa Picnicin voileipä sylissä, kun mies oli reissussa ja kaikki kaverit jossain bileissä, oli tietysti vähän masentavaa. Olen kuitenkin iloinen, että menimme (ja viimeisellä hetkellä menimmekin, koko matkan parkkikselta terminaaliin paukkui, vaikka oli vasta iltapäivä). Kuulin nimittäin, että meillä päin eräs pieni parka, vasta viisi kuukautta vanha koiranpentu oli kuollut säikähdettyään, karattuaan ja eksyttyään autojen sekaan moottoritielle. Tuli todella paha mieli ja rutistin vieressäni olevaa Laivista entistä tiukemmin. 

Vuosi alkoi siis hiukan surkeissa tunnelmissa, mutta eiköhän tämä tästä. 

Oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta teille kaikille, kiitos kun olette täällä lukijoinani! Ja täällä olemisesta puheen ollen, eiköhän Noora&Noora saada pian julkaisuvalmiiksi, stay tuned, siis. Mutta ennen kuin muutan uuteen osoitteeseen, on vielä pari päivää aikaa osallistua arvontaan. Sisustusaiheeseen arvontaan pääset tästä ja palkintoina on kaksi 50 euron lahjakorttia Pentikille.

maanantai 29. joulukuuta 2014

What to wear next year?

Lace 2

Minulla ei ole mitään massiivista ostoslistaa alennusmyynteihin (yritän itse asiassa pysytellä niistä poissa), eikä oikeastaan mitään kummempia tyylisuunnitelmiakaan ensi vuodelle. Todennäköisesti menen ihan fiilispohjalla ja teen heräteostoksia, kuten tähänkin saakka. Jonkunlaisia hiljaisia signaaleja kuitenkin on siitä, mikä saattaisi ensi vuonna kiinnostella.

Yksi niistä on yhä voimistuva tarve yksinkertaisuuteen etenkin työpukeutumisessa. Hei hei tingelitangelit, härpäkkeet ja isot korut! Tervetuloa maksimissaan pari väriä yhdessä asussa ja mahdollisimman puhtaat linjat. Nyt joulukuussa on ollut ihan kiva käyttää punaista, mutta vuodenvaihteen jälkeen ennustan muiden värien kuin neutraalien kaihtamista entistä enemmän. Kuvioista raidat kelpaavat jatkossakin, tietty, varsinkin keväällä ja kesällä. Vajaamittaiset housut tuntuvat edelleen hyvältä ajatukselta, sellaiset juuri nilkan yläpuolelle ulottuvat. Pinterestin Workwear-kansioni perusteella kannattaisi näköjään myös hankkia superhyvä valkoinen kauluspaita ja iso kasa laadukkaita valkoisia t-paitoja. Aavistuksen verran masentavaa noissa haaveilukuvissani on, että lähes kaikissa ollaan ilman sukkia ja paljain säärin. Siihen voi hetki mennä ennen kuin vastaava mahdollisuus on omalla kohdalla.

Eräs houkutteleva juttu on muuten pitsi. Se kelpaisi pienenä määränä tuomaan asuihin sitä jotain. Pitsihame kaapista jo löytyykin, mutta mieli tekisi myös yläosia.

Lace

Vapaa-ajalla ajattelin jatkaa rennoissa farkuissa ja yhdistellä sitten niihin mitä milloinkin. Toiselta Nooralta löytyy tuo Rebecca Minkoffin laukku ja olen siihen päivä päivältä ihastuneempi. 

Tulevalla Tukholman matkalla haluan käydä ainakin sellaisissa liikkeissä, joihin Suomessa ei pääse, kuten Massimo Dutilla. Tarkoitus on keskittyä työvaatteisiin, vapaa-ajan vaatteita minulla on ihan tarpeeksi.  

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Viikkokatsaus



Oi mikä ihana jouluviikko takana! Maanantain ja tiistain olin vielä töissä, mutta kiire loisti jo poissaolollaan. Maanantaina kävin kaupungilla palaverissa ja ihastelin kaunista Helsinkiä. 


Tiistaina lumipeite oli jo ihan kunnollinen ja maisema näytti yhtäkkiä valoisalta, ensimmäistä kertaa kuukausiin. Tein jopa lumitöitä ihan vapaaehtoisesti, kun olin niin ilahtunut talvisemmasta fiiliksestä. Jos ei voi olla kesä, niin olkoon sitten edes jotain muuta kuin mustaa mömmöä. 


Pidin tiistain etäpäivänä ja minulla oli koko ajan pieni ystävä aina jossain lähellä. 


Jouluaattoaamuna lähdimme matkaan varhain. Vietimme aaton ja joulupäivän Teneriffalla, jossa aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpö helli. Päätimme, että muutamme eläkkeellä aina talviksi jonnekin lämpimään maahan. 



Reilussa vuorokaudessa ehti hyvin olla altaalla, syödä sipsejä parvekkeella, syödä herkullisen jouluillallisen ja käydä aamulenkillä rantakadulla. 



Lenkkilimu parvekkeella on yksi elämän todellisia nautintoja. Olisipa se hetki jatkunut ikuisesti. 


Myöhään joulupäivän iltana palasimme kotiin ja siirryimme perinteisempiin joulutoimiin, nimittäin syömään suklaata ja lukemaan lahjakirjoja. Itse luin ensimmäisenä Rauli Virtasen Reissukirjan, joka oli tosi kiva ja helppo luettava. Tarina veti mainiosti ja kirja sai aikaan ihan järjettömän matkakuumeen. Ja arvatkaa mitä, huippukokenut ja kaiken nähnyt ulkomaantoimittajakin on sitä mieltä, että New York on maailman paras kaupunki. 


Suklaan syöminen ja lukeminen tapahtui tietenkin uudessa pyjamassa. Jokajouluisiin vakiolahjoihin perheeltäni kuuluu poikkeuksetta aina kirjoja, villasukat ja pyjama. jos jotain näistä ei jonain jouluna tulisikaan, niin maailmassa olisi jotain vialla. 


Tapanina suuntasin vanhempieni luokse joululounaalle. Laivis oli ollut siellä hoidossa ja saanut pienen palasen kinkkuakin aattona. 


Vanhempiani nauratti Laiviksen tapa pedata sohvatyynyistä itselleen pesä. Ja onhan se kieltämättä aika huvittavaa. Lauantaina olin koko päivän Laiviksen kanssa, ulkoilimme ja olimme vain. Selvästi siitä alkaa jo huomata, että se on jo vähän vanhempi hauva, lepääminen on tosi tärkeää. 


Illalla suuntasin Nooran ja hänen avopuolisonsa luokse iltaa viettämään. Haimme Fafa'sista herkkufalafelit ja korkkasimme samppanjan. Kilistimme uudelle blogille, hyvin menneelle joululle ja iloiselle illalle. Istuimme pienellä porukalla pikkutunneille saakka. 


Tämä päivä on ollut vihdoinkin sellainen perinteinen joululomapäivä, jonka olen viettänyt aamun koiralenkkiä ja kauppareissua lukuun ottamatta kokonaan pyjamassa. Kyllä yksi tällainen en tee mitään -päivä on poikaa. Laiviksen kanssa teimme vielä viimeisiä pitkiä metsälenkkejä niin, että Laivis sai olla vapaana ja kekkuloida sydämensä kyllyydestä. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, meillä päin alkaa nimittäin paukkua ihan pian, eikä Laivis uskalla enää ulos. Mies viettää uudenvuoden töissä ja itse olen etsinyt kuumeisesti paikkaa, jonne paeta räiskintää koiran kanssa. Tämä on joka vuosi yhtä tuskainen tehtävä ja pelkään ihan tosissani, että jonain vuonna Laivis vielä kuolee siihen kauhuunsa uutenavuotena. Luulen, että onnistuin lopulta keksimään ihan hyvän ratkaisun tälle vuodelle. Varasin lentokentän hotelli Glosta huoneen. Huoneethan sijaitsevat kenttärakennuksen alla, eikä niissä ole ikkunoita. Lentokentän lähellä ei tietenkään saa edes ampua raketteja, joten oletan nyt löytäneeni hiljaisimman mahdollisen vaihtoehdon. Niinpä uudellevuodelle on todennäköisesti tiedossa Netflix-maraton koira kainalossa ja ruuat huonepalvelusta. 

Uudenvuoden jälkeen onkin sitten vuorossa siirtyminen uuteen blogiin. Osoite tulee olemaan nooraandnoora.com, mutta blogi ei ole vielä auki. Osoitteen saa kuitenkin jo laittaa jemmaan. 

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

P.S. Muistakaahan osallistua Pentik-arvontaan tuossa alempana! 

perjantai 26. joulukuuta 2014

My 2014



Sama esipuhe kuin varmaan kaikkina edellisinä vuosina: Minusta loppuvuodesta on aina mukavaa käydä läpi kulunutta vuotta ja muistella kivoja hetkiä. En juuri harrasta uudenvuodenlupauksia, mutta tavoitteita asetan kyllä itselleni. Vuodenvaihde on myös ihan hyvä hetki tehdä tietynlainen välitilinpäätös ja puntaroida, mihin suuntaan sitä haluaisi omaa elämäänsä ohjata. Kaikkeen ei tietenkään voi vaikuttaa, moni asia on tuuripeliä. Niinpä yritän parhaani mukaan olla murehtimatta niitä asioita, joihin en voi vaikuttaa ja keskittää energiani muuttaamaan niitä, joita voin. 

Teen saman maratonkyselyn kuin viime vuonnatoissa vuonnakin ja vielä sitä edellisenäkin. Tämän saa kuka tahansa poimia tästä mukaansa. 

1. Mitä sellaista teit viimeksi kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Kulunut vuosi oli tässä mielessä aikamoinen. Olin melkein koko vuoden mukavuusalueen ulkopuolella, mikä tuotti sivuvaikutuksena paljon ekoja kertoja. Voimakkaimmin tähän vaikutti tietysti uusi työpaikka. Suurin osa ekoista kerroista taisi siis liittyä työhön.

Muista saavutuksista mainitsen, että maistoin ekaa kertaan kampasimpukkaa. Tykkään kalasta todella paljon, mutta muut merenelävät eivät oikein ole makuuni. Kampasimpukka oli ihan ok, mutta ei noussut suureksi suosikiksi.



2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
En yleensä lupaile mitään, joten kun ei lupaa, ei tarvitse pitää. 


3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Kyllä vain. Sain ison kasan uusia työkavereita, jotka ovat ihan mahtavia. Jee! Heidän joukostaan löytyi myös yksi uusi ystävä. Vielä enemmän jee!

4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En, onneksi.




5. Missä maissa vierailit?
USAssa nyt ainakin, sitten Teneriffalla, Dubaissa, Hollannissa ja Latviassa. Teneriffa ja Hollanti olivat vapaa-ajan matkoja, kun olin mieheni mukana reissussa. Muut olivat työmatkoja, joista Latvia oli uudessa työroolissa. Matkustamisen vähentyminen on varmaan yksi leimaavimmista asioista tälle vuodelle. Toisaalta aioin ja aion nyt alkaa matkustaa enemmän vapaa-ajallani. Parin viikon päästä lähdetään Tukholmaan. 



6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut?
En osaa keksiä mitään muuta kuin stressittömän kesäloman. Edellinen meni remontin vallassa. 

7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
17.3., jolloin aloitin uuden työn ja omalla kohdallani vähän myös uuden elämän.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Lakkasin vain jaarittelemasta haaveistani ja aloin tehdä. Välillä väkisin, välillä hyvän flow'n imussa. Tämä vastaus pätee tänäkin vuonna ja liittyy edelliseen vastaukseen.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Tänä vuonna kokemani pettymykset eivät tainneet olla erityisen suuria, koska juuri nyt en muista yhtäkään.

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
Enpä juuri.



11. Mikä oli paras ostoksesi?
Onko remontti ostos? Kai se on. Paras rahanmeno se ainakin oli, olemme supertyytyväisiä tavallaan uuteen kotiimme.

12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
En juurikaan lotkauttanut korvaani yksittäisten ihmisten käytökselle. Yleisellä tasolla pyörittelen silmiäni sellaisille ihmisille, joilla on kova tarve tehdä itsestään tärkeitä ja muiden yläpuolella olevia. Jos minulla on jollekin ominaisuudelle erityisen huono toleranssi, niin se on sellainen turhantärkeä keekoilu.


13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Asuntolainaan, veneeseen, remonttiin, syömiseen, kauniiseen turhuuteen ja kaikenlaiseen nautinnollisen elämän edesauttamiseen. Tämä pätee myös tänä vuonna. Se on se kolmekymppisen kustannusrakenne. 

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Unelmieni toteuttamisesta edelleen. Päätin jo viime vuonna, että turha tässä on odotella, kun ei kukaan meistä nyt varsinaisesti nuorrukaan.

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?


JVG:n Mist sä tuut, joka soi Bassoradiossa melkein joka aamu viime keväänä juuri, kun kävelin bussipysäkiltä töihin. Siihen kiteytyy se valtava hyvä fiilis, valoisat aamut ja lähestyvä kesä. 

16. Viime kauteen verrattuna, oletko:
i. onnellisempi vai onnettomampi: Onnellisempi, todella paljon.
ii. laihempi vai lihavampi: Luulenpa, että aika lailla samoissa mitoissa kuin aiemminkin. En käy juuri koskaan vaa'alla, mulle riittää se tieto, jonka joko kiristävät tai ei-kiristävät vaatteet kertovat.  
iii. Rikkaampi vai köyhempi: Raha-asioissakin taidan olla aika samoissa. 

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Ystäviä olisi aina ihanaa tavata enemmän, mutta meneillään ovat kai nyt ne ruuhkavuodet, joista aina puhutaan. Tämä vastaus ei ole vieläkään muuttunut miksikään. Kaipaan edelleen ystäviäni. 

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Facebookissa olisin voinut roikkua vähän vähemmän. Ja kas, sama vastaus pätee myös tähän kysymykseen. 



19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Viime jouluna olin mieheni kanssa oikein kunnon turneella, jossa yhdistyivät kummankin työreissut. Tänä vuonna olin hänen mukanaan Teneriffalla. Tapaninpäiväksi menin vanhemmilleni, kuten aion tänäänkin tehdä. Juhannus oli tarkoitus viettää purjehtien, kuinka muutenkaan. Veneemme kuitenkin hajosi ja kutsuimme ex tempore itsemme kylään ystäviemme mökille. Hauskaa oli sielläkin, jäätävän kylmä vain. 



20. Rakastuitko kauden aikana?
Olin tasaisen rakastunut edelleen.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
Olin onnessani House of Cardsin kakkoskaudesta ja koukutuin Suitsiin ihan täydellisesti. Pidin myös Mad Menistä, tällä lailla pikkuisen kaikista muista jälkijunassa. 

22. Vihaatko mitään tai ketään jota et vihannut tähän aikaan viime vuonna?
Vihaan Bloggeria, joka koko päivän ähellyksestä huolimatta kieltäytyy muokkaamasta tätä postausta haluamani näköiseksi. Siihen, että se näyttää tältä, on siis syynsä. Vihaan Bloggerin tarjoamaa pakkoavioliittoa Google +:n kanssa ja olen erittäin iloinen, että vaihdan ihan justkohta Wordpressiin. 

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät, joka voitti Finlandiankin, oli ehdottomasti vuoden paras kirja. Se veti mukanaan täydellisesti. Rakastin sen teräviä huomioita ajastamme. 

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Tämä on osa Bassoradion Hikistä iltapäivää, jossa on aina sellainen ohjelmanumero, jossa juontajat lukevat ääneen suomennettuja biisejä ja sitten pitää arvata, mikä kappale on kyseessä. Ei kovin korkeakulttuuria, mutta tosi hauskaa. 

25. Mitä halusit ja sait?
Uuden työpaikan


26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Remontin, jossa budjetti olisi pitänyt.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Leffoja tuli kai katseltua tosi vähän tänä vuonna, koska en muista juuri nyt yhtäkään, joka olisi jäänyt mieleen.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
Täytin 34. Olimme mökillä remonttia paossa ja nautin herättyäni suklaakakkua terassilla järvelle katsellen. Meillä oli amerikanvieras ja töideni jälkeen kävimme Il Sognossa syömässä.


29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selkeästi paremman ja onnellisemman?
En oikeastaan pysty keksimään mitään sellaista asiaa, niin tyytyväinen olen kuluneeseen vuoteen.


30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Sama kuin viimeiset viisi vuotta, kai. Melko klassinen, vähän sporttinen, raikkaaseen pyrkivä blingillä höystettynä. Tämä sama vastaus on ollut todella pitkään, mutta tänä vuonna muovaan sitä sen verran, että taidan poistaa blingin ja todeta, että viime aikoina entistä vähän minimalistisempi tyyli on miellyttänyt, etenkin työpukeutumisessa. Tervetuloa ysärin loppu ja CBK-inspiraatio!



31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Mahdollisuus paeta maailman murheita omalle, ihanalle veneelle. Merellä mikään huoli ei tunnu ihan niin pahalta. Toinen merkittävä juttu on kyllä liikunta. Varsinkin juostessa saa sellaista hallinnan tunnetta, että hankalimmatkin asiat tuntuvat järjestyvän. 

32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Voinko vastata fiktiivisen hahmon? Harvey Specter!

33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikautti sinua eniten?
Ukrainasta alkaneet tapahtumat, Venäjän meno ja Isis. En varman ole tämän asian kanssa kovin yksin. 

34. Ketä kaipasit?
Ystäviäni. Onneksi säännöllinen työ mahdollisti sen, että pystyin tapaamaan heitä enemmän kuin koskaan, mutta ei se haittaisi, vaikka näkisi vielä useammin. 

35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Toinen Noora.


36. Mikä tai kuka yllätti sinut viime vuonna?
Minä itse! Kun veneemme juhannuksena hajosi ja mies vietti matkan takaisin satamaan pää konehuoneessa, osasin yksinäni ohjata, skuutata, navigoida, tähystää ja päättää reitinkin. Lisäksi menimme vielä heittämällä ohi yhdestä samanlaisesta veneestä. Yllättävintä oli varmaan se, miten minä, joka en pidä itseäni lainkaan kilpailuhenkisenä, nautin siitä ohituksesta. 

37. Mitkä viisi asiaa asetat tavoitteiksesi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia, vaan henkilökohtaisia tavoitteita.
1. Olen rohkeampi. Haluan jatkaa aloittamaani linjaa. 
2. Olen tyytyväisempi. Tämä on väistämätön seuraus kohdalle yksi. 
3. Opettelen pitämään turhat kitinät omana tietonani. Tässä olen onnistunut kehittymään jonkin verran, jatkukoon sama linja!
4. Matkustan vapaa-ajallani yhä enemmän. 
5. Alan sijoittaa. Pessimisti sisälläni uskoo, että oma sukupolveni voi unohtaa nykyisenkaltaiset eläkkeet. Jotain tarttis varmaan tehdä. 

Olen saavuttanut tänä vuonna hyvin paljon niitä tavoitteita, joita minulla on aikasempina vuosina ollut. Niinpä nyt oli aika lisätä muutama uusi. 

Translation: When I was 34, it (too) was a very good year.