perjantai 3. elokuuta 2012

Ostoslistalla syksyksi

Yritän edelleen pitää kynsin hampain kiinni kesäfiiliksistä, mutta tämä sää tekee sen todella vaikeaksi. Kaupoilla pyöriessänikin tunnun kiinnittävän huomioni villaan, neutraaleihin väreihin ja siihen, miten siisteiltä uusien mallistojen hyllyt näyttävätkään alekaaoksen jälkeen. Eihän tämän näin pitänyt mennä. Purjehduskausikin on vasta puolessa! Meillä on yksi kesälomaviikko jäljellä syyskuun lopussa ja silloin meillä on tarkoituksena siirtopurjehtia Båt taas talviteloilleen. 

Toisaalta syksyn (tai siis sen alkusyksyn) tulo tuntuu salaisesti mukavaltakin. Syyskuu on aina aiemmin ollut lempparikuukauteni. Rakastan kirpeitä aamuja, kirkasta ja valkoista valoa kesän kellertävämmän valon tilalla. Syyskuussa ulkoliikunta on ihaninta ja vesilläkin on itse asiassa alkusyksystä tosi kivaa olla. Meillä on Båtissa hyvä lämppäri, joten kylmenevät yötkään eivät haittaa. Syyskuussa meillä on myös juhlien aika - silloin ovat minun synttärini ja hääpäivämme. Ja syysmuoti on ihan parasta! 

Tänä vuonna minulla on hankintalistalla klassikoita. Ruskeat saappaani alkavat olla aivan kertakaikkisen loppuun ajetut. Niitä on elvytetty suutarilla moneen otteeseen, mutta olen käyttänyt niitä niin paljon, että joudun todennäköisesti pian luopumaan niistä. Nahkasaappaat ovat minulle mieluisimmat jalkineet tennarikauden ulkopuolella. Arjessa käytän matalia. Mustat Tiger of Swedenin ratsastussaappaat menevät varmasti vielä tämän vuoden, ehkä pidempäänkin, mutta ruskeat on uusittava. No can do.

Saman sävymaailman sisältä haluaisin myös astetta laadukkaamman kapean vyön. Nykyinen ei ole kovin hyvälaatuinen, vaikka nahkaa onkin. 

Noin muuten ajattelin pysyä tyylilleni uskollisena, mihinkäs sitä seilori raidoistaan pääsisi. Rentoa ja mukavaa arkeen, juhliin sitten jotain ihan muuta. Mukavuus on tärkeää, koska ajattelin nyt syksyn tullen ottaa itseäni niskasta kiinni oikein kunnolla ja palata lopullisesti ja viimeistä kertaa koulun penkille. Siinä, että pelmahdan yliopiston käytäville itseäni kymmenen vuotta nuorempien sekaan (nehän nauraa mulle), on jo mukavuusalueen ulkopuolelle astumista riittämiin. Vaatteet eivät saa aiheuttaa enempää ahdistusta, päin vastoin. Olen luvannut itselleni, että ensi vuoden aikana riivin kandin kasaan, vaikka mikä olisi. Sitten varmaan huokaisen helpotuksesta ja otan paperit ulos, en jaksa uskoa, että intoni tai aikani riittää isoon G:hen. 


Jotain pienen pientä uutta halajan kuitenkin hyväksihavaittuun väriskaalaani. Ostin viime vuonna pari viininpunaista paitaa ja olen yllätyksekseni edelleen niihin ihastunut. Väri oli suosikkini edellisen kerran pienenä heppatyttönä. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, se tuntuu taas hyvältä. Ajattelin kirjoittaa syntymäpäiväpukillekin Mulberryn viininpunaisesta huivista. Pukki ja Mulberry ovat onneksi entuudestaan tuttuja keskenään. 


Kaikki kuvat Pinterest

20 kommenttia:

  1. Täällä toinen syyssesongin fani. Jaksamista opintoihin - arvaa mitä, mulla olisi ihan sama homma edelleen rästissä. Gradun tosin pyöräytin pari vuotta sitten, mutta opintoja uupuu edelleen joitain kursseja. Työelämä on vienyt niin mukanaan, että valmistuminen ei tunnu relevantilta - mutta se olisi ehdottomasti tehtävä, miksi muuten olisin junnannut kirjoilla kaikki nämä vuodet? Tiedän hyvin, miltä tuntuu pyöriä yliopiston käytävillä kymmenen vuotta nuorempien kanssa. Vai ketä mä huijaan, kyllä ne alkaa olla melkein viisitoista vuotta nuorempia:)

    VastaaPoista
  2. Lääh noi TB:n ruskeat nahkasaappaat! "Onneksi" omat saapasvarastot ovat vielä hyvässä jamassa niin uusien hankintaa ei tänä syksynä tarvi (saa) miettiä. Syksy on kyllä myös meikäläisen suosikkisesonki! Ehdottomasti parhaat värit ja materiaalit, ja paljon mahdollisuuksia. Vaatehuoneessa olen jo hypistellyt neuleita sillä mielellä, että joko niitä saisi kohta käyttää. Ja Stockmanniltakin tarttui mukaan pari kivaa syksyistä juttua ;)

    Tsemppiä opiskeluhommiin ja kandiin! Itse pyöräytin gradun viime keväänä viimeinkin valmiiksi ja ne tuskan hetket on vielä tuoreessa muistissa...
    -SuviAnni

    VastaaPoista
  3. Hyvä Norppa! Tsempit opiskeluihin!

    VastaaPoista
  4. Tsempit opiskeluhommiin!!
    Ja on se syksy vaan paras vuodenaika, ihana raikas syysilma ja aamulenkit kesän jälkeen, aah:)
    Mut mikämikä on tuo ruskea laukku?? Mä haluun!!

    Sanna

    VastaaPoista
  5. Hah, joku toinenkin ihminen käyttää sanaa synttäripukki! :D
    Just rautakaupassa käydesässäni vihjaisin ISÄLLENI :D (joo, oon kolmekymmentä kohta, mutta silti käyn isän kanssa rautakaupassa) että toispa joulupukki akkuporakoneen, johon isäni sitten että "eikös se synttäripukki tule aikaisemmin" :D

    VastaaPoista
  6. Tiedätkö mitä? Mä haaveilen opiskelusta. Sain vasta 2009 maisterin tehtyä ja nyt jo ihan innoissani suunnittelen uuden tutkinnon aloittamista (tekisin kyllä pelkän kandin). Ens keväänä pääsykokeisiin. Olen 33 -vuotias ja en tosiaankaan anna iän haitata. Mä luulen, että sulla voi olla jotain "hekisiä kynnyksiä" kehittynyt, kun opinnot on ollut kesken kauan, mutta ne karisee taatusti matkan varrella ja saatat jopa innostua niin, ettet muistanutkaan miten innoissasi voisit olla opiskelusta.

    Saako kysyä. Onko opiskelemasi ala sellainen, mikä voisi auttaa ja tukea sun unelmasi tavoittamista? Olet kertonut, että haaveilet toimittajan ammatista. Onko ihan poissuljettua että tekisit sen ison G:n myös?

    Opiskelu on IHANAA. Tsemppiä syksyyn :D Täältä tulee pieni virtuaalinen onnenpotku :)

    T. Selja

    VastaaPoista
  7. lisbet: Ihanaa, että meitä n:nnen vuoden opiskelijoita on muitakin! En ole siis lusmuillut yksinäni. Mulla on se tavallinen tarina, että menin töihin opiskelurahoja tienaamaan ja vähän niin kuin jäin sille tielleni. Mulla ei paljoa puutu, semmakin on tehty silloin 10 vuotta sitten.

    Mua vaivaa toi asia melkein joka päivä, siksi nyt on PAKKO tehdä sille jotain!

    SuviAnni: Kiitti tsempeistä, niitä tullaan vielä todella tarvitsemaan! Onneksi se varsinainen semma on jo tehty, mutta multa puuttuu sellaisia helmiä kuin virkamiesruotsi ja kypsäri. Ah, ihanaa. Not. :D

    Hanna-K: Kiitti, opiskeluidoli! :)

    Sanna: Kiitti!

    En tiedä, nappasin kollaasin vain Pinterestistä, mutta mä lähtisin etsimään tuon tyylisiä Tory Burchilta, Ralph Laurenilta, Dooney & Burkelta ta muulta vastaavalta. :)

    Emilia: Ei voi olla totta! :D Mä ajattelin, että meidän perhe on ainoa! :D

    Selja: Voi vitsit, miten ihana ja kannustava kommentti! Kiitos!

    Mulla on just nimenomaan niitä henkisiä kynnyksiä, koska sinällään kandin papereihin on tosi vähän matkaa. Mulla on semma tehtynä, pääaineesta puuttuu pari opintoviikkoa (tai pisteitähän ne nykyään on), samoin sivuaineista ja sit virkamiesruotsi ja kypsäri. Ei se iso G ihan täysin pois suljettu ole, olen sellainen never say never -ihminen, mutta aika epätodennäköisenä mä sitä pidän. Vaan katsotaan, jospa se mun mieli muuttuu matkan varrella. :)

    Saa kysyä ja vastaankin. :D Kyllä mun opinnot tukee sitä unelmaa erittäin vahvasti, mulla on suomi pääaineena ja viestintä sivuaineena. Tosin mä huomasin jo silloin varsinaisina opiskeluaikoina turhautuvani valtavasti akateemiseen tyyliin. Se tuntui musta jostain syystä kamalan tehottomalta opiskelulta. Hain viime keväänä Haaga-Heliaan aikuisopiskelijoiden journalismilinjalle, mikä vaikutti tosi hyvältä ja just mun jutulta, mutta jäin harmittavasti parin pisteen päähän sisäänpääsyrajasta. Mun edellä taisi olla kaksi tai kolme ihmistä jonottamassa, joten tosi läheltä liippasi. Mua otti se päähän niin kamalasti, etten hakenut tänä keväänä uudelleen, mutta kyllä mä sitäkin aina välillä pyörittelen päässäni.

    Tästä tulikin oikein maratonvastaus... Mutta summa summarum: uskon, että roikkuvien opintojen loppuun saattaminen tekisi paljon hyvää tulevalle työnhaulle. :)

    VastaaPoista
  8. No siinä tapauksessa ota oikein kunnon spurtti :) Kyllä toi ainekokonaisuus vaikuttaa siltä, että se voisi avata hyvinkin monia ovia. Sitten kun vielä yhdistät siihen muodin, purjehtimisen ym. niin siinähän sulla on valmis paketti. Kyllä tuollakin tutkinnolla toimittajan hommia tekee mennen tullen! Sanoisin, että ehdottomasti kannattaa tehdä opinnot loppuun! Jo pelkästään sen takia, että opiskelu antaa aina uutta ajateltavaa, uusia näkökulmia ym. En tosin tiedä millaista työkokemusta sulla on kertynyt, mutta itsellä on niin sekava historia, että katson parhaakseni opiskella lisää... Eihän sitä ikinä tiedä, mihin tässä vielä päätyy :).

    Kun mä tein ensimmäisen tutkinnon niin mä olin erittäin vahvasti sitä mieltä, että en oppinut mitään. Pidin tutkintoa sellaisena akateemisena diipadaapa juttuna ja ajattelin, että näinköhän tästä on mitään käytännön hyötyä. Silmät avautui oikeastaan vasta valmistumisen jälkeen. Sitä opiskelun arvoa ei oikein aina opiskellessa näe.

    Jos jätät kandiin niin voisithan sä tehdä vielä perusopinnot jostain muustakin aineesta, vaikka estetiikasta tai ihan mistä vaan, mikä tukisi niitä aiheita, mistä olet kiinnostunut kirjoittajana...
    bloggaajana... toimittajana...

    Anna nyt hyvä nainen elämän näyttää sulle miten toimittajaksi tullaan ;) Ei se AMK välttämättä mikään autuaaksi tekevä koulutustie ole!

    -Selja

    VastaaPoista
  9. Kuulaat syysaamut ja hämyiset illat on parhautta! Saa ihan luvan kanssa nauttia kynttilänvalossa :) Mulla opiskeluinto ei taas ota kai ollenkaan loppuakseen -ekan maisterin jälkeen viestinnän erikoistumisopintoja ja nyt alkaa toiset maisteriopinnot. :) Kun pitää muutaman vuoden aina välissä, niin ehtii kerätä opiskelumotivaatiota...

    Tsemppiä!

    Mellu

    VastaaPoista
  10. Kuvan saappaat näyttävät ihanilta ja syksyjutuista saa ehdottomasti alkaa puhua heti elokuussa. Jotta niitä j-kirjaimella alkavia loppuvuoden juttujakin ehtisi fiilistellä riittävästi. :D

    Tsemppiä opiskeluihin! Ihailtavaa. Huomaan itsekin ja omaksi hämmästyksekseni pyöritteleväni päässäni ties minkälaisia opiskelumietteitä, vaikka juuri vähän aikaa sitten totesin, että no way. Ehkä se on se, kun nyt mikään ei ole pakollista opiskelujen suhteen. Voisin kuvitella kiinnostuvani jopa aineista tai aloista, jotka kuuluivat ö-mappiin kohdallani vielä jokunen vuosi sitten.

    VastaaPoista
  11. Selja: Mun työhistoria on jokseenkin laidasta laitaan - tosin olen mä tehnyt "oman alanikin" hommia jonkun verran, kirjoitellut muutamaan sisustuslehteen. En mitenkään sairaasti, mutta sillä tavalla, että kehtaa CV:hen laittaa. :) Ja sit olen ollut mukana kirjoittamassa kirjaa.

    Tuota samaa mä mietin, että jättäisin kandiin, mutta tekisin vähän ekstraa sivuainessa. Mulla on vain se ongelma, että mua kiinnostaa niin erilaiset aiheet (esim. organisaatiopsykologia, aikuiskasvatustiede jne.), ettei mun tutkinnosta saa koherenttia kokonaisuutta tekemälläkään. Tosin musta tuntuu, että työelämässä on tärkeää se, että ylipäätään on joku paperi, ainakin Suomessa.

    Tosi kivaa kuulla, että se akateemisuuden juju voi avautua myöhemminkin. :) Kiitos, Selja, sulle tosi paljon kannustavista ja kivoista kommenteista! Tää jos mikä on sitä bloggaamisen suolaa. :)

    Mellu: Oijoi, mikä superopiskelija! Wau!

    Saanko kysyä, etä opiskeletko huviksesi ja sivistyäksesi vai haluatko vaihtaa alaa? Mistä saat sun motivaation? :)

    Emppu: Good point, good point, koska paring kuukauden päästä on jouluhiminöinti ihan vauhtiin pääsemässä!

    Ollaanko me puhuttu koskaan sun opiskelumietteistä? Detskuja, please!

    VÄLIHUOMAUTUS KAIKILLE: Tän postauksen kommenttiboksi on ollut aivan ihanaa luettavaa! Tykkään todella paljon siitä, kun syntyy ihan oikeata keskustelua. Vaikka postausten aiheet on sinänsä yleensä kevyehköjä, niin musta on kivaa tällä puolella välillä vaihtaa ajatuksia vähän diipimmästäkin shitistä ja tutustua teihin. Jee! Jatketaan!

    VastaaPoista
  12. Moi!

    Pitkästä aikaa kommentoimassa, vaikka päivittäin käyn lukemassa.

    Kirjoittelit mietteistäsi erilaisten sivuaineiden suhteen. Mä näkisin, että toimittajan työssä uteliaisuus ja laaja-alainen tietämys erilaisista asioista on ihan ehdottomasti eduksi. Anna siis palaa ja opiskele sitä, mikä eniten kiinnostaa! Aivan varmasti siitä tulee olemaan hyötyä. Ja kun kivojen juttujen opiskelun myötä pääsee taas rutiineihin kiinni, voi ne vähemmän kivatkin jutut hoitua kivuttomammin.

    Tsemppiä kovasti opiskeluihin, kyllä ne siitä suttaantuu!

    Ja aivan järjetön himo tuli tuohon Mulberryn huiviin, voihan kääk! Kevättalvellahan tuli edellinen huivihimo sun Tamaran myötä, saas nähdä mihin tämä johtaa :D.

    VastaaPoista
  13. Voidaan sopia syksylle kahvitreffit päärakennukseen, kun siellä käytävillä haahuillaan vanhoina haamuina. :D Mun dl on joulua edeltävä valmistumispäivä, silloin käyn pokkaamassa maisterin paperit pois kuljeksimasta.

    Ja tuosta tutkinnon koostumuksesta, ei se mullakaan niin kovin koherentti ole. Yleistä ja kotimaista kirjallisuutta, naistutkimusta ja teatteritiedettä. Kaikkea kivaa ja kiinnostavaa, en hirveästi tajunnut miettiä aikanaan mitä kannattaisi lukea. Kunhan lueskelin. Ja jos saisin tehdä kymmenen vuoden takaiset valinnat tällä elämänkokemuksella ja itsetuntemuksella uudestaan valitsisin toisin, en edes hakisi yliopistoon. Mutta se on taas toinen tarina ja näillä mennään.

    VastaaPoista
  14. Todella hyviä kommentteja!

    Jos sulla jäi tuo amk kiinnostamaan, niin mikset tekisi avoimessa niitä opintoja? Aika monessa amk:ssa tarjotaan maksullisena niitä samoja opintoja, joita sisällä oleva ryhmä tekee. Olisiko tuossa jouralistilinjalla siihen mahdollisuus? Tulossa on nyt sellainen asetusuudistus, että riittävästä pisteitä avoimessa amk:ssa suorittaneet opiskelijat saavat tietyn pistemäärän jälkeen hakea erityisvalinnalla (lue: vähän takaoven kautta..).

    Kuitenkin tekisin tuon kesken olevan tutkinnon loppuun, edes kandiin asti. Niitähän saa sitten hyväksiluettua amk:ssa aika reilustikin jos sinusta tuntuu vielä, että haluat sinne.

    VastaaPoista
  15. Dora: Toi on varan ihan totta, että kivat ja kiinnostavat kurssit ensin - turha siitä virkamiesruotsista on aloittaa. :D

    Mulberry kyllä osaa huivihommat aika hyvin. :)

    Kivaa kun kommentoit pitkästä aikaa ja kiitti tsempeistä. :)

    Pauliina: Sounds like a plan, sovitaan vaan!

    Mulla on kanssa sellaisia ihan random opintoviikkoja muun muassa markkinoinnista ja Pohjois-Amerikan tutkimuksesta. Että joo, jos nyt aloittaisin, niin yrittäisin miettiä vähän fiksummin. :D Mä olen kanssa lukenut vähän sitä sun tätä, kun niin moni juttu kiinnostaa. :)

    Karla: Noin mä itse asiassa ajattelinkin tehdä, jos sitä opiskeluintoa sitten jostain ilmaantuu. Kun olen kerran nyt kovalla vaivalla joskus opiskelupaikan saanut, niin hyödynnän sen nyt loppuun asti ja kandin jälkeen haen sitten uudelleen tuonne journalismilinjalle, jos se vielä kaivelee. :)

    Avoimen puolen mahdollisuutta en ole selvittänyt, mä en edes tiennyt, että ammattikorkeillakin on avoimia! kiitos siis tästä! :)

    VastaaPoista
  16. Monen ongelmaksi yliopistolla muodostuu se, että he yrittävät tehdä valinnat sen mukaan mikä on "järkevää", ei sen mukaan, mikä tuntuu kiinnostavalta. Omituisista kokonaisuuksista voi tulla mielenkiintoisia juttuja.

    Oma tausta on se, että mulla on yksi tutkinto alalta, jota olen harjoittanut, mutta mulla on työkokemusta myös viestinnästä ja tiedottamisesta, mitä en ole koskaan opiskellut. Olen huomannut, että jos opiskelisin vielä nyt haaveissaolevaa alaa, voisi siitä avautua mulle mahdollisuuksia, missä voisin yhdistää nämä kaikki kolme!

    Koulussahan se koko loppuelämä ei määräydy vaan käytännön elämässä ja siksi voi olla ihan hyvä juttu välillä päivittää opintoja, jotta pääsee siihen suuntaan mihin pyrkii elämässä. Opiskelu voi myös antaa itsevarmuutta. Voisin hakea em. töitä varmasti jo nyt, mutta haluan silti edetä koulunpenkin kautta, koska se antaa niin paljon!

    Tärkeintä mitä tuleva syksy voi sulle antaa on se, että "avaat pääsi" kaikenlaisille pohdinnoille. Opinnot väistämättä jollain tasolla aina pakottaa pohtimaan asioita ja matkanvarrella tie ja ne reitit alkaa hahmottua valintojen kautta.

    Selja

    VastaaPoista
  17. Sellainen tuli vielä mieleen, että jos sä teet kandin niin voisitko sä hakea sen jälkeen esim. Tampereelle tekemään maisterin journalistiikasta. Nykyäänhän se on käsittääkseni aika väljää. Esim. yks musiikkipedagogi tuttu (AMK:sta) pääsi tekemään maisteriopintoja puheviestinnästä.

    Mun ex-poikaystävä kannusti mua tekemään opinnot valmiiksi. Ja tein. Olin pitänyt 1.5 vuoden välivuoden ja tuntui tosi vaikealta palata. Siinä vaiheessa, kun paperit oli kädessä, mä tajusin miten paljon energiaa se vapautti. Tekemättömätkin asiat sitoo valtavasti energiaa ja sitä vapautuu ihan uskomattoman paljon, kun saa jotain valmiiksi.

    Ja se jos mikä on kaiken sen vaivan arvoista!

    Ajattelin tuolloin, etten enää ikinä opiskele mitään, mutta mulle kävi ihan sama, kuin jollekin aiemmin kommentoineelle, että jotenkin sitä motivaatiota on taas kertynyt!

    Selja

    VastaaPoista
  18. Selja: Voi että sulla on ihania kommentteja ja inspiroivia ajatuksia! Tuota Tampere-juttua en ollut osannut edes ajatella, mutta sehän voisi todella olla vaihtoehto!

    Ja sun tulevaisuudenkuviot kuulostavat kanssa todella kiinnostavilta. :)

    Mä olen jo mielessäni tehnyt vaikka mitä nyt, huomenna kaivan kodinhoitohuoneen lvuaarista, jossa säilytän tärkeitä papereita, mun muutama vuosi sitten tehdyn opintosuunnitelman ja kiikutan sen yliopistolle. Ja ostan ehkä uuden koululaukun. :D

    VastaaPoista
  19. Ihan mielettömiä juttuja bongailen täältä itsekin syksyn ostoslistalle! Nuo saappaat on upeat ja juuri nyt olen aivan kultahuumassa, se kun on ollut mulle ihan no no jo vuosia. Tosi kauniita juttuja keräsit listallesi :)

    VastaaPoista
  20. Cherry: Noi on kyllä upeat saappaat. En usko, että budjetti venyy ihan Toryihin, mutta pitää yrittää etsiä jotain samankaltaista. :)

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!