torstai 23. elokuuta 2012

Pirttisaari-Söderskär


Alkuviikosta meillä oli hetki aikaa. Tiedossa oli täydellistä tuulta ja pari vapaapäivää. Niinpä heitimme kassiin vähän vaatteita ja venekoriin vähän ruokaa ja suuntasimme Sarvastoon. Veneelle lähteminen käy muuten meiltä todella nopsaan. Meillä on veneellä lämpimiä vaatteita, sadevaatteita ja perushygieniaan tarvittavat tavarat. Lisäksi veneellä on aina viiniä, kahvia, lämpimässä säilyvää maitoa ja ruokasäilykkeitä. Niinpä saatamme lähteä nykyään jo suht pienillä kantamuksilla.

Oli aivan ihanaa saada nostaa purjeet ja kuunnella hiljaisuutta. Tuuli oli sivusta melkein koko matkan ja pääsimme lähestulkoon yhdellä halssilla Pirttisaareen asti. Yöksi oli luvattu samaa etelätuulta, mutta nousevaksi, joten Pirttisaari oli hyvä satama suojaisuutensa ansiosta. Päätimme ajaa kyläpoukaman kautta, se on nimittäin todella viehättävä reitti. Laskimme purjeet juuri ennen kuin ajoimme sisään. Tuntui melkein siltä, että olimme perillä liiankin nopeasti, niin mieluisalta purjehdus tuntui. Ilta alkoi kuitenkin jo hämärtyä ja syksyn läheisyys tuntui nopeasti viilenevässä säässä.



Jotkut eivät lainkaan muista, että juuri tuosta kohdasta sitä on mulahdettu veteen aika monta kertaa. Laivakoiran mielestä on jännittävää, kun mennään kapeista paikoista. Sen on pakko olla ihan tarkkana katsomassa koko ajan.


Joku oli laittanut veteen kukkaistutuksia. 


Vähän realitya. 




Pirttisaaressa meitä odotti upouusi laituri. Oli myös iloinen yllätys, ettei ankkuria enää tarvittukaan vaan uuden laiturin lisäksi Pirttisaareen oli laitettu poijut. Tilaa oli hyvin - nyt kun koulut ovat alkaneet, niin liikeellä tuntuvat olevan meidänlaistemme vuorotyöläisten lisäksi lähinnä eläkeläiset. :D



Aamulla kävimme vakiotapaamme Laivakoiran kanssa kävelyllä. Naapurimme, upealla puisella purjeveneellä liikkellä ollut pariskunta, kertoi metsän olevan täynnä marjoja.



Ja niinpä se olikin. Luonnosta vieraantuneella kaupunkilaistytöllä oli ensin hieman vaikeuksia paikallistaa mustikoita, mutta kun silmä tottui, niitä oli ihan joka puolella! Pirttisaaressa oli ainakin viime vuonna myös todella paljon kantarelleja ja suppilovahveroita, mutta niiden aika ei ollut ihan vielä.


Palasimme kävelyltämme, tiskit olivat sopivasti kuivuneet sillä aikaa. Kävimme pitkän keskustelun luonnon tilasta naapuriveneilijöiden kanssa. keskustelu alkoi siitä, kun mieheni oli aiemmin käynyt kaatamassa tiskivetemme rannalle, kauemmas merestä ja maahan. Naapurit olivat sitä mieltä, että mieheni on kovin ekologinen. Meille taas on tullut yllätyksenä se, että kaikki eivät teekään samalla tavoin vaan kaatavat täynnä pesuainetta ja ruuanjämiä olevan pesuveden suoraan mereen. Siitä keskustelu kulki Saaristomeren saariin ja toki muihinkin saariin, missä ihmiset heittävät roskia maahan. Siis mitä ihmettä, vaikka olisi kuinka hyvin järjestettu jätehuolto, niin silti! Tuollainen saa ainakin minut tosi vihaiseksi.



Kun kaikki aamutoimet oli tehty, lähdimme jatkamaan matkaa. Söderskäriin saa nyt nousta maihin, joten suuntasimme sinne. Noin tunnin matkan ajoimme koneella. Jouduimme hetken aikaa etsiskelemään tarpeeksi syvää rantautumispaikkaa, sellainen löytyi sitten pystyseinäisen kallion luota.


Metsähallitus kunnostaa parhaillaan Söderskärin rakennuksia, niistä tulee varmasti upeita.



Majakkasaarelle mentiin riippusiltaa pitkin. J-A-I-K-S! Sillalle sai mennä enintään kolme henkilöä kerralla. Voi apua, miten se keikkui!





Uskalsin kuitenkin. Majakkasaarella nautimme lettukahvit hauskan pienen kahvilan pihalla. Emme käyneet majakassa sisällä, tyydyimme tällä kertaa ihailemaan sitä ulkopuolelta. Kauhistelimme saunan hintaa (60€/tunti), mutta sauna on kuulemma jatkuvasti varattu. Södeskärillä on kuulemma myös aivan vastikään järjestetty häät. Wau, majakkahäät olisivat varmasti todella upeat!









Kahvihetkemme jälkeen oli aika suunnata kohti kotia. Tulimme sitten kuitenkin yöksi kotiin, koska yöksi ja koko täksi päiväksi oli luvattu taukoamatonta sadetta. Reivasimme ensimmäisen kerran koko kesänä. Söderskäristä lähtiessä tuntui nimittäin siltä, että isopurjeen ykkösreivi olisi paikallaan. Sillä aikaa, kun touhusimme reiviä, tuuli laski kuitenkin sen verran, että purimme sen melkein saman tien. No, tulipahan taas harjoiteltua.


Purjehdimme sivutuulessa takaisin kotisatamaan. Aallokkoa oli jonkin verran ja totesimme, että Båt kulkee aallokossa purjeilla niin paljon kauniimmin ja miellyttävämmin kuin koneella. Ja että kyllä se purjehdus vain on ihanaa. Ainoa ääni oli veden liplatus ja kohina.

Ajoituksemme oli täydellinen. Ensimmäiset vesipisarat tulivat juuri, kun saimme köydet kiinni Sarvastossa ja kun ehdimme autoon, satoi jo ihan kunnolla. Kotona lämmitimme saunan ja hyvä, että teimme sen. Muuten olisi jäänyt huomaamatta miehen selkään kiivennyt punkki. Onneksi se ei ollut ehtinyt kiinni. Olimme juuri naureskelleet Pirttisaaressa, että tämä se on sitä kolmikymppisten livingontheedgeä, pyöriä pitkässä heinikossa vadelmia etsimässä. Muistakaahan siis muutkin tehdä punkkitarkastuksia!

12 kommenttia:

  1. Kiitos taas ihanasta matkakertomuksesta ja tunnelmallisista kuvista!

    Samma här: tuo välinpitämätön suhtautuminen luontoon ja erityisesti saaristoon pistää kiukuttamaan. Roskaamista en ymmärrä lainkaan. Esim. merikarhusatamissa ei ole jätehuoltoa, mutta jos pakkaukset ovat mahtuneet veneeseen tullessa ne varmasti mahtuvat tyhjinä mukaan vielä lähtiessäkin. Kolmitiehana + kanisteri mahdollistaa helposti tuon tiskiveden imeyttämisen maaperään. Isi-Kippari tosin on saanut pitkiä katseita kun kantaa mystistä kanisteria veneestä metsään, joten suunnitelmissa on laittaa siihen iso tarra: "Tiskivesi".

    Punkit... Olen kuumeillut, kipuillut ja pääni oli viime yönäkin haljeta säryistä. Liekö joku kulkutauti vai...? Sairastelu alkoi reilun viikon kuluttua punkin poistosta. Saas nähdä. Maanantaina on joka tapauksessa lääkäri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei tuota punkkijuttua! Toivottavasti on vain sattumaa ja sait jonkun ärhäkän flunssan. :(

      Mulla on ihan sama suhtautuminen roskaamiseen. Ei mitään toleranssia. Toi kolmitiehana onkin varmasti hyvä systeemi. Me juuri tässä puntaroitiin, että millainen olisi pienen veneen harmaaveden talteenotto. Joskus, jos tilaisuutta imeyttää maahan ei ole, kadan septitankkiin, mutta kun se on vain 30 litran tankki, niin se tulee tosi nopeasti täyteen.

      Poista
  2. Pirttisaari on hieno ja siellä Lerviken kallioilla voi kuvitella olevansa ulkomailla avomerelle katsoessan. Näimme siellä myös heinäkuun lopulla yön pimeydessä kiiltomatoja, kotimaan eksotiikkaa ;). Roskaaminen ärsyttää tosi paljon minuakin. En voi ymmärtää myöskään sitä, että käydään puskapissalla ja jätetään niitä nenäliinoja pitkin poikin, kun olisi a. hyvät huussit b. paperin voisi vaikka polttaa notskipaikalla. Meidänkin mielestämme tiskivesien maahan imeyttäinen on tervettä järkeä ei mitään ituhippeilyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kiiltomatoja, wau! Todellakin eksotiikkaa. :)

      Jep, luonnosta huolehtiminen kuuluu muillekin kuin ituhipeille. Olen ajatellut, että veneilijät noin yleisesti ovat aika vastuullista porukkaa, mutta välillä näkee kyllä sellaisia suorituksia, että huh. Muutaman roskaajan olen kyllä läksyttänytkin oikein perinpohjaisesti, sen verran täti taidan jo olla. :D

      Poista
  3. Sun blogi on ihq. Minäkin tykkään merkkivaatteista.

    VastaaPoista
  4. Ihana majakka saari. Pitääpä googlailla missä se on jos sinne ensi-kesänä menisi. Toinen kesä peräkkäin kun vuokrasimme moottoriveneen. Blogissani on pikkuisen juttua kesän veneilystä. ja yläpalkista Matkailuaosiossa on tarkemmin tietoa kohteista joissa kävimme. Tosin se on vielä kesken. Pitäisi jatkaa. Nuo kohteet ovat tosin turunsaariston suunnalla. En sitten tiedä missä teidän veneenne sijaitsee. Ehkäpä heti huomenna päivitän loput matkakuvat matkailupuolelle :) Sieltä voi hakea inspiraatiota. Nimeäni klikkaamalla pitäisi päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Sara! Söderskär on Porvoon/Sipoon edustalla, ehdottomasti kannattaa vierailla siellä. Siellä on kuitenkin maihinnousu kielletty 1.5.-15.8., joten kannattaa mennä vasta elokuun lopussa, ettei tule turha reissu. Saari on nimittäin myös luonnonsuojelualue. :)

      Meidän vene on Helsingissä, mutta ollaan kyllä pyöritty Turun saaristossakin kesäisin. Kiitti vinkistä, tuun katsomaan! :)

      Poista
  5. Merien roskaaminen ja tuhoaminen on inhottavaa. Varsinkin nyt sen oikein huomaa omasta rannasta mm. mitä kaikkea p**kaa sinne ajautuu. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Mä oikein hämmästelen sitä, miten kenellekään voi tulla edes mieleen heittää mereen roskia?

      Poista
  6. Tämän inspiroimana mekin kävimme ja ihan majakassa asti. Meille sattui aivan upea tosin tuuleton keli:

    http://charlottaff27.blogspot.fi/2012/08/upea-soderskar.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi mä en ole ennen tajunnut, että sullakin on blogi?

      Upea retki teillä, ihan mieletön. Kiitos, kun linkkasit! :)

      Poista
  7. Hihi, meillä on mökki Pirttisaaressa. :)

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!