tiistai 7. elokuuta 2012

Red

Eilinen päivä alkoi niin, että kun aamulla töihin lähdössä huomasin sukkisten olevan ylhäältä rikki, korjasin nopeasti tilanteen kynsilakalla, ettei rikkinäinen kohta lähtisi leviämään. Pitelin aukinaista pulloa kädessäni samalla, kun toisella kädellä lakkasin. No niinhän siinä kävi, että kylppärin lattialla ja matossa on nyt paloauton punaisia länttejä. Kahvin otin termosmukissa mukaan juodakseni sen matkalla töihin. Moottoritiellä otin oikein ison kulauksen vain todetakseni, että kahvi oli todella kuumaa ja suu paloi nielua myöten. Au. 

Illaksi ja yöksi meidän piti lähteä purjehtimaan, mutta yöksi luvatut rankkasade ja 10 metriä tuulta sekä tälle päivälle luvatut kova tuuli ja ukkoset torpedoivat suunnitelmamme. Päätimme tehdä retkelle varatut ruuat kotona ja testata miehen synttärilahjaksi saamaa pihvihärpäkettä.



Tilanne vaati punaviiniä ja avasin pullon ajoissa hengittelemään. Dementoitumaan, kuten eräs vanha työkaveri aina sanoo.




Simuloidakseni retkeä laitoin päälle paidan, jonka olin kaavaillut näyttävän värikkäältä ja hauskalta purjehduskuvissa.





Pihveistä tuli kaikista ulkonäöltään vähän sellaisia ensimmäisiä pannukakkuja tai lettuja. Eivätkä ne olleet irrota millään siitä vekottimesta. Miehellä menivät hermot ensimmäisen jälkeen, minä muotoilin loput ja totesin, että käyttö vaatinee jonkun verran harjoittelua.




Laivakoira odotteli toiveikkaana onnenkantamoisia grillistä. Silläkin oli ollut hieman epäonninen päivä. Siltä oli aiemmin päivällä leikin tiimellyksessä repeytynyt kannuskynsi. Laivakoira oli ollut fiksu ja tullut heti itse näyttämään tassuaan miehelle. Havaittuaan, että tassua näyttämällä sai sympatiaa ja kenties namipalojakin, se oppi salamannopeasti näyttämään kipeää tassua, kun me söimme.



Pihvit olivat valmiita, kävimme pöytään. Ruokana olisi hampurilaisia ilman sämpylöitä ja itse tehtyä coleslawta.


Voitte varmaan arvata. Käyttämäni majoneesi oli todella kauhean makuista ja niin ollen pilalla olivat sekä coleslaw että purilainen. Ja mies olisi sittenkin halunnut hampurilaisensa sämpylän kanssa.


Tänään mennään jollain muulla väriteemalla. 

9 kommenttia:

  1. Auts mikä päivä! Jos yhtään lohduttaa niin lähes jokainen maanantaina alkaa tässä taloudessa kahvien kaatumisella,pommiin nukkumisella ja yleisellä sekoilulla.

    Nyt on ihan pakko kysyä coleslawn reseptiä kun huomasin että olet joskus käyttänyt tuoreita kesän vihanneksia?

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti edes punkku oli juomakelpoista! :)

    Mä kuvittelin pitkään, etten pidä majoneesista ja että sen tekeminen itse on mahdottoman vaikeaa. Sitten kerran tein itse ja totesin sen olevan superhelppoa ja lähes nopeampaa kuin kaupan purkin avaamisen. Ja se vielä maistuukin hyvältä.
    Kotiin en sen jälkeen ole kaupan majoneesia ostanut, veneelle kyllä joskus.

    VastaaPoista
  3. Näitä päivä taitaa olla jokaisella joskus. Pisteet siitä, että et kuitenkaan luovuttanut missään vaiheessa!

    Laivakoira on siis paitsi söpö ja sosiaalinen, myös viisas ja oppivainen <3

    VastaaPoista
  4. Oon tainnut sanoakin tän joskus, mutta Laivakoira on ihan mun lemppari.:) Toivottavasti kynsi on kuitenkin kunnossa? Meillä oli kerran samantapainen ongelma, ja kynsi jouduttiin katkaisemaan ja paikkaamaan eläinlääkärillä.:/

    VastaaPoista
  5. Oh no, Murphy kävi teillä kylässä! Ja viksu ja vilmaattinen Laivakoira. :)
    Meillä on toi sama yhden pihvin vekotin (tunnen erään Sagaformin eustajan jok sanoi että se tuplaversio on huono, en tiedä myyäänkö sitä edes enää). Se pitää laittaa aika täyteen, niin että ylimäärä tursuu yli kun kansi on kevyehkösti puristettu päälle. Sitten "ei terävällä veitsellä" eli esim ruokailu veitsellä kaapaset ylijäämät pois. Tylsällä sen takia ettei teflonpinta naarmunnu (kröhöm...). Sitten kansi veks ja kielautat sillä veitsellä reunan sisäpuolen ympäri samalla kun pidät sitä ylösalaisin voipaperin päällä. Se on siinä!

    Meidän lempparivaihtelu coleslaw'lle on muuten tänä kesänä ollut uudensadon kaalia ohuina suikaleina jonka päälle itsetehtyä tšatsikiä, suosittelen, onnistuu veneretkelläkin!

    VastaaPoista
  6. Ai siis kamala, makaan saaressa sohvalla ja ilmeisesti niin laiskassa asennossa, etten osu oikeisiin näppäimiin ipadillä...ja liian laiska myös oikolukemaan...sorry

    VastaaPoista
  7. Kiitos taas tästä, toivonpilkahduksesta, että itsekin taas pian näkisi kaikissa vastoinkäymisessä sen hauskan puolen ;)

    VastaaPoista
  8. Voi apua, mutta ihana postaus kuitenkin! :D Supersympatiapisteet liikkikselle Laivakoiralle <3

    VastaaPoista
  9. Maisie: Mulla ei ole mitään ihmeellisempää reseptiä. Olen pilkkonut sopivaksi katsomani määrän porkkanaa, kaalia ja sipulia. Sekoitellut turkkilaisesta jugurtista ja dijon-majoneesista kastikkeen ja lisännyt mausteita sen mukaan, mitä käsillä on ollut. Jostain syystä Hellmannsin tuubissa tuleva majoneesi oli ihan kamalaa, joten sitä ei ainakaan kannata laittaa. Valmis dijon-majoneesi sen sijaan toimii tosi hyvin. :)

    Elina: Tohon punkkuun voi onneksi aina luottaa! :D Mäkin miellän majoneesin tekemisen jotenkin vaikeaksi, mutta kaitpa tästä täytyy päästä eroon ja kokeilla!

    Merenneito: Kyllä mulla kävi luovuttaminen mielessä, kun duunissakin kävi kaikkea urpoa. :D Laivakoira on kyllä sellainen velmu!

    Kristiina K: Laivakoira taitaa olla aika monen suosikki. :) Kynsi on ihan ok, vähän mietin, että teippaanko sen vai mitä teen, mutta se ei arista sitä sen ihmeemmlin, että tarkkaillaan...

    Gloria: Mr Murphy, big time! Mä olenkin tuollaista tsatsikia jo tehnyt. Kaveripurjehdukselta jäi yli, niin heitin siihen sitten just tuoretta, uutta kaalia sekaan. tuli ihan mielettömän ihana ja raikas kaveri kalalle. :)

    Annimanni: Mä voin vaikka vannoa, etten silloin nähnyt näissä mitään hauskaa. Todisteeksi siitä vedin miehelle ihan pimeät raivarit, kun hän ei rajannut yhtä kuvaa mielestäni "oikein". :D

    Jona: Apua, indeedy! Ihan karsea päivä!

    VastaaPoista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!