tiistai 31. tammikuuta 2012

Sininen uni

Minulla on vain ja ainoastaan mutuun perustuva fiilis, että sininen sisustuksessa olisi tekemässä uutta tulemistaan. Olen nähnyt viitteitä siellä ja täällä, mutten muista missä. Tämä sama mutu sai minut valitsemaan vaaleansiniset lakanat ostoskoriini tässä taannoin. Toisin kuten teininä omassa huoneessa tai ensimmäisessä omassa kodissa, kaikkea ei kuitenkaan tarvitse sävyttää tähän väriin. Pieni määrä riittää. Minusta lakanat näyttävät jotenkin tosi raikkailta talven harmaiden ja beigejen jälkeen.





Meille tuli hieman yllättäen ja pyytämättä kotiteatteri makkariin. Pyysin miestä ostamaan käytetyn DVD-soittimen työpaikkansa osto- ja myyntipalstalta, kun vanha hajosi. Neljälläkympillä sai sellaisen, jossa tuli mukana kasa kaiuttimia, joten nyt tarvittiin sitten myös jonkinlainen kaluste niiden alle. Hankimme telkkarin alle Ikean Bestå -tason peiliovilla. Luulin muuten, että Beståta olisi vain niillä korkeakiiltoisilla ovilla, joten yllätyin positiivisesti. Hienot ne kiiltävätkin ovat, mutta nämä sopivat meille paremmin. Haasteena sopivan kalusteen löytämisessä oli sen syvyys. Tosi moni hyvä vaihtoehto sulkeutui pois, koska syvyyttä ei saanut olla milliäkään enempää kuin 40 cm. Mitoitin supertarkkaan pientä makuuhuonettamme, jotta sängyn päädyn ja tv-kalusteen välistä mahtuisi kulkemaan. Tason päälle tuli kolme kaiutinta ja kaksi yöpöydille. Emme halunneet porata seiniin reikiä kaiuttimia varten, joten äänentoisto nyt ehkä hieman kärsi, mutta toisaalta tämä on sellainen vaimon viihdekeskus, jossa katsotaan romanttisia komedioita ja Gilmoreja, joten estetiikka menköön äänenlaadun edelle. Lisäksi kotiteatteriin kuului vielä yksi subbari/basso/mikälie, joka on lattialla tason vieressä. Kunhan kaikki johdot on piilotettu johtokouruihin, näytän kuvan kokonaisuudesta.





Valokuvaseinäkin on aluillaan. Naulat loppuivat kesken, joten pieni kehyksiä odottaa vielä seinälle pääsyä. Päädyin loppujen lopuksi ostamaan vain seitsemät kehykset, niin seinälle jää tilaa vielä tulevienkin vuosien purjehduskuville.





P.S. Meinasin muuten otsikoida tämän otsikolla "Uutta makuuhuoneessa". Halvat on huvit, totesin, kun hihittelin otsikolle pitkän tovin ennen kuin päätin vaihtaa sen. Voisi tulla muuten Googlen kautta vähän toisenlaisia lukijoita. :D

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Kylässä ja kotona



Olimme eilen illallisella Herra ja Rouva Muffinssin luona. Kun Rouva Muffinssi kutsuu syömään, kannattaa mennä. Meillä oli tosi mukava ilta, sellainen, että hymyilytti koko matkan kotiin.

Keittiötunnelmissa, tosin vähän toisenlaisissa pystään tänäänkin. Keittiöremontti on vihdoin totta (halleluja) ja niinpä ajattelin uuvuttaa miehen esittelemällä hänelle suunnittelemani vaihtoehdot Ikeassa. Lattiakaupoillekin tekisi mieli. Meillä minä yleensä suunnittelen kaikki sisustukseen liittyvät jutut (koska minulla on siihen rutiini) ja mies puuttuu suunnitelmiini vain, jos joku juttu on hänelle tärkeä tai hän haluaa ehdottomasti jonkun tietyn jutun jollain lailla. Toisin sanoen teen usein, mitä haluan ja miehellä on veto-oikeus. Nyt mies kertoi, että haluaisi lattiaksi tammiparketin, joten sellaisten meille sopivia vaihtoehtoja minä alan kartoittaa. Niin ihana kuin yksisauvainen lankkuparketti olisikin, se ei oikein meidän 90-luvulla rakennettuun rivitaloomme istu.



Kuva Novafloor

Kaksi- tai kolmesauvainen lattia meille siis tulee. Öljyttyä on helpompi paikkailla itse, mutta lakattu on kovempi. Valitsemme varmasti jonkun, jonka väriä on käsitelty hieman kylmempään suuntaan, koska tammi (kuten melkein kaikki muutkin puut) kellastuu UV-säteilyn vaikutuksesta. Lisäksi hionta saa olla sellainen aika rustiikkinen, jossa puunsyyt näkyvät, koska koiran kanssa naarmuja tulee väistämättä ja elävämpään pintaan ne ikään kuin uppoavat.

Stay tuned, sisustuksesta innostuneet, koska pian tämä blogi räjähtää erilaisista sisustuspostauksista! Ja ne, ketkä eivät voisi sisustamisesta vähempää piitata, osanottoni. Vene menee veteen toivottavasti jo toukokuun alussa, joten sitten tulee purjehdusjuttuja.

tiistai 24. tammikuuta 2012

My Super Rich Life

Kukaan ei ole haastanut minua haavepostauskierroksella, mutta ei se mitään, teen postauksen silti. Keksin tosin vain neljä tavaraa, koska yritin valita sellaisia juttuja, jotka oikeasti vaatisivat jonkun Mrs Moneybags -elämän. Lubut, melkein kaikki laukut, Cartierin Tank-kellon, Cartierin Love Braceletin ja monta muuta juttua hylkäsin listaltani, koska jos on oikein säästäväinen ja priorisoi, niin tavallinenkin tallaaja pystyy nämä hankkimaan. Ainakin muutaman vuoden odottelun jälkeen.

Isompi vene olisi ehdottomasti listalla. Annoin mieheni valita laatuveneiden valikoimasta suosikkinsa, koska omalle suosikilleni Finngulfille taisi taannoin käydä huonosti. Mitään valtavaa jahtia meille ei tulisi, vaikka kroisoksia olisimmekin, koska liian isolla veneellä jää sitten monta kivaa pientä paikkaa käymättä, kun syväystä on liikaa. Ja kahdestaan pitäisi voida purjehtia. Pakasta vetäisty X 37 olisi upea, kaikilla herkuilla totta kai!



Kuva X-yachts



Timanttikorvikset ovat joka tytön must. Itse itken edelleen katkeria kyyneleitä, koska isältäni 18-vuotiaana saamani timanttinapit katosivat viimevuotisella lomamatkalla ja niitä ei löytynyt mistään, vaikka tein kaikkeni. Niinpä ostoslistalla olisivat uudet timanttinapit, tällä kertaa vain oikein kunnon mollukat.



Kuva Tiffany

Ei kai tästä maailmasta sellaista laukkujen ystävää löydykään, joka ei Birkinistä haaveilisi. Myös Kelly kelpaisi. Ei se niin nuukaa ole.




Harakka tarvitsee kimaltelevia asioita. Tiffanyn Novo olisi viimeisen päälle upea sormus, vähintään puolentoista karaatin timantilla, tietty. Enkä minä tuota allianssiakaan pahakseni pistäisi. Allianssisormukset ovat suuria suosikkejani, vihkisormuksenikin on sellainen. Oma sormukseni on tosin huomattavasti maltillisemman kokoisilla timanteilla. :D


Kuva Polyvore


Lottovoittoa tai muuta yllättävää ja suurta rahalahjoitusta odotellessa ilonaiheeni ovat huomattavasti arkisempia.








sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Boatwear



Kuvat Holebrook ja Boomerang


Mitään en oikeasti tarvitse, kunhan fiilistelin merihenkisiä vaatteita. Merkit ovat minulle tuntemattomia, mutta vaikuttavat kaupassa käpälöitäessä ihan laadukkailta. Hame ja huivi ovat Boomerangin, loput vaatteet Holebrookin. Raidallinen neulepaita on muuten sama, jota ihailin jo silloin Aspössä kesällä. Nyt kollaasin vaatteista miellyttävät eniten hame ja punakuviollinen huppari.

Yksi juttu muuten, joka meillä on ehdottomasti ostoslistalla ja jota suosittelen kaikille muillekin, on Käyntisatamat-kirjanen. Tästä oli viime kesänä todella paljon iloa, kun mietimme, että missä voi tyhjentää septiä ja täyttää vesitankkia, kun halusimme varata saunaa etukäteen jostain saaresta, kun aprikoimme, mistä saisi aamulla tuoreita sämpylöitä... Tämän vuoden kirjanen ilmestyy toukokuussa. Laittakaahan muistiin, veneilijät, jotka eivät tätä tienneet!

Mini makeovers

Ostin työpaikan osto- ja myyntipalstalta kollegani lapsen vanhat Sorelit kahdellakympillä. Lasten jalat kasvavat niin nopeasti, että kengät eivät ehdi juuri kulua, nämäkin olivat oikein hyvässä kunnossa. Nauhat vain olivat rupsahtaneet.



Uusien nauhojen kanssa kengistä tuli tosi kivat. Nämä kestävät mun käytössäni varmasti muutaman talven. Harkitsin hetken aikaa konjakinvärisiä nahkanauhoja, mutta koska nämä ovat koiranulkoilutuskengät, eivätkä mitkään näyttäytymisbootsit, niin käytännöllisyys voitti.



Olohuoneessa taas talvisemman sävyiset tyynyt lähtivät toiseen huoneeseen ja paraatipaikalle pääsivät Linumin ikivanha ruututyyny ja Riviera Maisonin ei ihan niin vanha tyyny. Heti tuli paljon keväisempi fiilis.






Kaulaliinan suhteen ainoa makeover tapahtui omistussuhteissa. Barbourin kasmir-villakaulahuivi tuli kaupanpäällisinä duffelin kanssa. Annoin sen ensin miehelle, mutta hän ei näytä käyttävän huivia, joten otin sen takaisin. Ihanan pehmeä!



Äänestyspäivää juhlistaakseni hain satsin vaaleanpunaisia tulppaaneita, lemppareitani. Äänestämässä tosin kävin jo ennakkoon, koska tämän päivän työkuviot olivat aiemmin vähän epäselvät. Varsinaiselle vaalipäivälle siis jäivät vain vaalikahvit ja -pullat. Nyt taikina kohoamaan, siis!

perjantai 20. tammikuuta 2012

Fredagsmys

Tänään ohjelmassa oli Matkamessuilla käynti. Olin jo ihan pukeissa. Yritin jopa ottaa päivän asu -kuvaa, mutta huomannette itsekin, miksei täällä niitä juuri ole. Niistä tulee aina tällaisia.


 


Olin aamulla ollut jo tunnin lumitöissä ja todennut, että minun pikku kotterollani ei olisi liikenteeseen mitään asiaa tänään. Mies taas tarvitsi itse autoaan, joten päätin lähteä julkisilla liikenteeseen. Kävelin bussipysäkille ja tällä kahden minuutin matkalla laukkuni kastui läpimäräksi, farkut alkoivat osoittaa uhkaavia kastumisen merkkejä, kengät olivat täynnä lunta ja meikit muisto vain. Totesin, etten tainnut nyt niin paljoa haluta sinne messuille. Käännyin takaisin kotiin ja keitin kupillisen kaakaota.




Aikaisesta paluustani ilahtunut Laivakoira leikki uudella lelullaan. Eliniän odote uudelle lelulle on tällä kertaa vähän pidempi kuin pari päivää, tämä vaikutti nimittäin aika tukevalta tapaukselta.





Kivaa viikonloppua kaikille, muistakaa nautiskella!

Aamupalalla





"En minä suinkaan kerjää, katselen vain hieman, mitä keittiön pöydän ääressä tapahtuu."

torstai 19. tammikuuta 2012

Saaristolaistunnelmia etsimään...








...matkamessuilta huomenna. Sekä kotimaisia että naapurimaan tunnelmia. Kyllä se kesä ihan kohta tulee.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Lempiherkku



Yksi hyvä puoli kevättalvessa on ja se on laskiainen. En ole vähääkään kiinnostunut mäenlaskusta sen missään muodossa, mutta laskiaispulla on yksi parhaista herkuista, mitä maa päällään kantaa. Mantelimassalla, tietty. Mies syö omansa hillolla, vääräuskoinen. Muistin laskiaispullan, kun joku kommenttiboksissa mainitsi sen ja nyt en voi ajatella mitään muuta. Voi olla, että huomenna on pakko leipoa. Itselläni menee pullataikina melkein ulkomuistista, olenhan kruunannut itseni pullakuningattattareksi, tässä resepti teille muille, jotka mahdollisesti aloitte myös himoitsemaan pullaa.

Pullataikina:
5 dl maitoa
50 g hiivaa
1 tl suolaa

2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
950 g vehnäjauhoja
200 g leivontamargariinia tai voita

Voiteluun:
1 kananmuna

Pinnalle:
raesokeria tai mantelilastuja

Täyte:
4 dl kuohukermaa
3-4 rkl sokeria

Mantelimassa:
125 g mantelijauhetta
100 g tomusokeria
1 kananmunan valkuainen
(1-2 tl punssia)
tai

400 g mansikkahilloa


Pullataikina: Lämmitä maito 40°. Lisää hiiva, suola, sokeri ja jauhettu kardemumma. Lisää puolet vehnäjauhoista ja sekoita voimakkaasti. Lisää pehmeä tai sulatettu rasva ja loput jauhot. Alusta kimmoisa taikina.

Peitä kulho ja kohota taikina lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Kaada kohonnut taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja pyörittele se pulliksi.

Laita pullat leivinpaperoiduille pelleille, peitä ja kohota. Voitele kohonneet pullat kananmunalla, jonka rakenne on vispattu rikki.

Ripottele raesokeria tai mantelilastuja pinnalle. Paista uunissa 200° 12-15 minuuttia.

Pullien täyttäminen: Vatkaa kerma ja sokeri vaahdoksi. Laita vaahto tähtiterällä varustettuun pursotinpussiin.

Sekoita mantelijauheesta,
tomusokerista ja valkuaisesta pehmeä, muotoiltava massa. Jos massa tuntuu liian kiinteältä lisää valkuaista.(mausta punssilla.)

Halkaise jäähtyneet pullat. Pursota leikkauspinnoille kermavaahtorenkaat ja täytä keskiosa mantelimassalla tai mansikkahillolla. Laita kannet päälle. Nauti hyvän kahvin tai kaakaon kanssa.



Mantelimassaa en ole ennen tehnyt itse, mutta nyt ajattelin kokeilla. Pullan leipominen sen sijaan minulla on veressä. Siihen aikaan kun minä synnyin, hermostuneet isät lähetettiin vielä sairaalasta kotiin odottelemaan varsinaista actionia. Minun isäni pyöri (varmaan kuten moni muukin) hermostuksissaan kotona, eikä tiennyt, mitä tehdä. Niinpä hän opetteli leipomaan pullaa. Sen jälkeen äitini ei ole tainnut tehdä yhtä ainutta pellillistä. Minä olen perinyt jonkun pullageenin, koska itsekin leivon ihan hitsin hyvää pullaa, vaikka itse sanonkin. Salaisuuteni on varmaan se, että käytän aina hiukan vähemmän jauhoja kuin ohjeessa on. Leipomisesta tulee hankalaa ja pullista ehkä vähän räjähtäneen näköisiä, mutta kuohkeus on ihan omaa luokkaansa. Tarkkaa on myös, ettei pullia paista liikaa. Ja leivon aina oikealla voilla. Sitä vastaavasti saattaa joskus lipsahtaa enemmän kuin ohjeessa on.

P.S. Laivakoiran lääkärikäynti sujui hyvin. Se sai kehuja lihaksistaan ja siitä, että selvästi liikkuu paljon ja me olimme tietysti ihan muikeina. Rokotukset annettiin, hampaat putsattiin ja silmien heijastus todettiin tosiaan kaihiksi, kuten kommenttiboksissa arveltiinkin. Kaihi on onneksi sellaista ihan tavallista versiota, miutä joillekin koirille tulee iän myötä. Se ei yleensä aiheuta sokeutumista, mutta hämäränäkö huononee. Lääkäripalkinnoksi nälässä riutunut koira sai puruluun ja uuden lelun. Lelu annetaan kuitenkin vasta huomenna, koska tänään pitää kuulemma ottaa rauhallisesti.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Laivakoiran vuosihuolto





Laivakoiralla on huomenna lääkäri. Se käy aina vuoden alussa terveystarkastuksessa ja saa tarvitsemansa rokotukset. Lisäksi siltä poistetaan hammaskiveä. Hammaskiven poistoa varten Laivakoira täytyy nukuttaa, mikä aina jännittää minua. Tuntuu jotenkin ihan kauhealta, kun toinen taistelee nukahtamista vastaan ja kuitenkin taintuu niin pian. Jostain syystä minulle tulee aina silloin mieleen ajatus siitä, että jonain päivänä (toivottavasti vasta tosi pitkän ajan päästä) joudumme luopumaan rakkaasta perheenjäsenestämme ja sitten alkaa itkettää kamalasti. Toinen liikuttava hetki on, kun Laivakoira herää nukutuksesta. Klinikalla on sellainen heräilyhuone, jonka lattialla makaa pieniä nukkujia. Pöpperöinen haukku kävelee vähän humalaisen tavoin. Tänä vuonna Laivakoira saakin monta rokotusta.

Ensimmäistä kertaa meillä on myös enemmän kysymyksiä lääkärille. Laivakoira on aina ollut ihan superterve, mutta nyt sen silmissä näkyy vähän sameutta hämärän aikaan ja muutenkin tuntuu siltä, ettei se ehkä näe hyvin pimeässä. Tähän mennessä olemme vierailleet eläinlääkärillä vain kerran muuten kuin tarkastusten merkeissä, kun Laivakoiran tassu nyrjähti liiasta kekkuloinnista. Kaikki eläinlääkärit kehuvat aina Laivakoiraa, kun se antaa niin kiltisti tehdä kaikki tutkimukset. Ja niinhän se antaakin. Myös kynsien leikkuu ja nyppiminen ovat sen inhokkeja, mutta se ei koskaan kapinoi toimenpiteitä vastaan.

Laivakoiraa odottaa myös kamala kohtalo, koska se ei saa huomenna aamunappuloita nukutuksen vuoksi. Se on varmaan pienen koiran mielestä pahinta. Hellämielinen mattensa aikoo antaa Laivakoiralle yhdet ekstranappulat keskellä yötä, jotta rekkuparka ei kuolisi nälkään.

maanantai 16. tammikuuta 2012

Kesän kaipuu





Tiedättekö, eilen se iski. Ihan valtava kesänkaipuu. En voinut ajatella mitään muuta kuin kimaltelevaa merta, niitä laiskoja spinnutuulia, kirjakasoja kajuutassa, valoisia iltoja kannella ja laiturilla, Laivakoiraa räpeltämässä vendan tullen, uimareissuja ja savukaloja. Miten ihmeessä nämä seuraavat kuukaudet saataisiin menemään mahdollisimman nopeasti?

Rantapallo tarjosi lippuja Matkamessuille ja päätin ottaa tämän tarjouksen ilomielin vastaan. Meillä on suunnitelmissa purjehtia tänä kesänä Ruotsiin (jos vain suinkin saamme yhteisen kesäloman), joten aion etupäässä etsiä tietoa Tukholman ja muun Ruotsin itärannikon kivoista kohteista. Nyt siis viimeistään alkaa kuivapurjehdus, josta joku kyselikin taannoin. Kevättalven aikana on tarkoitus käydä katsomassa Båtia useampaan kertaan ja minun täytyy kyllä kerrata solmuja. Näin jo painajaista, jossa en osannut enää yhtäkään. Venepaikka pysynee samana vielä tämän vuoden, en usko, että saamme vielä tänä vuonnakaan paikkaa venekerholtamme. Båt on nyt ollut ylhäällä reilut kolme kuukautta. Nelisen kuukautta menee vielä ennen kuin se lasketaan takaisin veteen. Neljä pitkää kuukautta!

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Kevään vaatesuunnitelmia

Muotiguru Mrs. V kirjoitti pari päivää sitten kevään trendeistä. Seuraan mielelläni ja innokkaasti muotia, mutta en hyvällä tahdollakaan voi sanoa pukeutuvani kovin muodikkaasti. Siksi olikin ihan yllätys, kun Mrs. V:n raportin luettuani huomasin, että itse asiassa nythän voin kerrankin olla jopa muodikas, koska muutamaan trendiin löytyy kaapeista aineksia enemmän kuin tarpeeksi.

SPORTTI

Tämä on minulle varmaan kaikkein ominaisin tyyli, muodeista piittaamatta. Omistan varmaan kymmenen tuhatta hupparia, raitapaitaa ja Gantin rugby-paitaa. Need I say more? Gantin huppari on muuten ihme vaate. Se nimittäin jäi punaviiniputouksen alle pari kesää sitten ja olin ihan varma, että joutuisin luopumaan suosikistani. Mutta ei, kärsivällisyys, Vanish ja muutama pesu Kloritilla auttoivat.





SILKKIHUIVIT

No jopas sattui. :D Tämän muodin olisin voinut suorastaan tilata, vaikka käyttäisin näitä ilman muotiakin. Äidiltä saamani aarteet, vintage-Dior ja vintage-Hermès odottelevat käyttäjäänsä. Ja pesulareissua ehkä ensin.




PASTELLIT

Päästä varpaisiin pastelliin en ihan näe itseni verhoutuvan, mutta muotiarkajalalle sopii kauden huivi. The Pastellihuivi löytyi Lontoosta, mutta kaapissa on pari muutakin, jos vaihtelua sattuisi kaipaamaan. (Epäilen että en, mutta kuitenkin.)




Minulla on oikeastaan kaikkea, mitä tarvitsen kevääksi jo ennestään. Se on muuten aika kiva fiilis. Keskustelimmekin tästä joku aika sitten yhden matkakavereistani eli Miss MbMJ:n kanssa. Totesimme, että joskus ostamatta jättäminen tuntuu suorastaan paremmalta kuin ostaminen.