sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Viikkokatsaus


Luovista leipoimatavoistani huolimatta äitienpäiväkakku onnistui hienosti ja kaikki sitä syöneet pitivät siitä paljon. Äitienpäivän sankarit saivat paketteja ja samalla vietettiin myös isäni synttäriä. Äitienpäivän iltana suuntasimme sitten vihdoin Båtia hakemaan. Siirtopurjehduksestamme kirjoitin täällä


Samaan tapaan kuin viime vuonnakin, voisin vaikka vannoa, että vene osaa hymyillä. Niin iloiselta se näytti kelluessaan viimein vedessä. Ilta oli varsinainen kesäilta par excellence, tyyntä auringonlaskua myöten. 



Vuoden ekat aamukahvit merellä maistuivat juuri niin hyvältä kuin kuvitella saattaa, mutta retkellämme oli iskeä pieni kriisi. Maito nimittäin loppui kesken ja osa kahvista jouduttiin juomaan mustana. Mikä alkeellinen moka provianttivastaavalta!



Alkuviikko oli siis kaikkiaan hyvin purjehduspainotteinen. Hyvä niin - toukokuussa työt menevät meillä niin ristiin, että tuskin ehdimme tässä kuussa toiselle yöretkelle. Päiväpurjehduksia teemme varmasti, mutta pidempien reissujen kanssa on hiljaisempaa. Eräs tietty legi on jo mielessä. Se liittyy pieneen tuuliviireilyyn venepaikkojen suhteen. ;)


Veneilyn aiheuttama onnellisuuspuuska herätti itsekritiikittömiä ajatuksia omista kasvinhoitotaidoista ja päädyin jälleen kerran kukkaostoksille. No, sinnikkyyden puutteesta minua ei ainakaan voi syyttää. Kaikki hankkimani kukat ovat edelleen hengissä. Vaaleanpunainen Mårbacka-pelargonia (joka on kai nimenomaan The Pelargonia) pääsi takapihan aurinkoon lämmittelemään. Toivon sen vievän huomion kitkemättömästä kasvimaasta. 



Viikkoon kuului aikaisia aamuherätyksiä ja upeiden, täydellisten kesäaamujen ihailua. Voi, jospa sitä ihanaa tuoksua voisi saada pulloon talteen!


Henkkamaukalta tilatut lisäsäilytyspussukat saapuivat. Oats & Co -pussit ovat olleet veneellä huippuja, joten tilasin yhden lisää, jotta kotiinkin liikenisi sellainen. Storage taas on kätevä, koska se vetää sisäänsä kaiken sen irtosälän leipäpusseista vitamiinipaketteihin, joka yleensä pyörii pitkin pöytiä.


Työmatkailin kotimaassa. Löysin kentältä suureksi ilokseni uuden Guido Brunetti -dekkarisarjan osan. Kesä ja dekkarit kuuluvat aivan erottamattomasti yhteen ja Donna Leonin kirjat ovat niitä, jotka saivat minut aikanaan innostumaan tästä genrestä. Sittemmin hurahdin skandidekkareihin, mutta koska suosikkisarjani Wallander ei enää jatku, olen mitä tyytyväisin, että Donna Leonin tuotannolle ei tunnu näkyvän loppua. Yllätyin tosin lukiessani siitä, että piti päästä sivulle 76 saakka, että ruoka mainittiin ensimmäisen kerran. Guido Brunettia tuntemattomille kerron, että tämä etsivä asuu Venetsiassa ja hänellä on Paola-vaimo, joka on terävän älykäs ja loistava kokki. Rikosten ratkaisun ohella kirjoissa nousevat päärooliin ihana italialainen ruoka ja ruokakulttuuri. Suosittelen lämpimästi! Lukemisen ohella  hotelli-iltaani kuuluivat varpaankynsien lakkaus ja Picnicin salaatti. Täytteenä oli tonnikalaa, kylmäsavulohta ja lämminsavulohta. Nam. Kala on parasta!


Vaikka TVOF onkin loppunut, televisio tarjosi jänniä hetkiä jätskinsyöntiin. Pitkän ja erittäin aikaisin alkaneen työpäivän jälkeen jotenkin jumituin sänkyyn matsia katsomaan. Pöh Suomen häviölle, mutta onneksi tänään on kuitenkin tilaisuus voittaa mitali. Sveitsin pääsy finaaliin oli mielestäni jotenkin niin mainion absurdia. Ihan mahtavaa, että he pärjäsivät kisoissa noin hyvin. 


Sänkyyn ilmestyi illan kuluessa myös joku, joka ei sinne noin niin kuin periaatteessa kuulu. Koska ilkeä ja paha ukkonen päätti kuitenkin ilmestyä jyrisemään Helsingin päälle, mikä on pienelle parsonille aina paha paikka, niin hellyin. 


Koira makasi välissämme peliä katsomassa aivan tyynen rauhallisena, lainkaan pelkäämättä. Niin rauhallinen se oli, että aloin jo ajatella, että olemme tainneet tulla huijatuiksi. 


Koska peli on nyt näköjään menetetty ja koira saa nyt näköjään nukkuma-aikojen ulkopuolella hengailla sängyssäkin (silloin kun nukumme, sillä ei ole asiaa makuuhuoneeseen), kutsuin sen viereen myös aamulla herättyäni. I have no selkäranka. 


On myös eräs toinen asia, jossa minulla ei ole selkärankaa. Kuka olisi arvannut, että Henkkamaukan lähetys sisältäisi myös...
...tyynyjä?

Translation: This week we spent some time sailing, which was lovely. I also enjoyed the new Donna Leon book and some insanely beautiful (and early) mornings. I showed some lack of discipline by letting the dog into our bed and bought some new - surprise - cushions. 

13 kommenttia:

  1. Aamukahvini pelastaja! Täällä oli taas, ihana postaus.
    Vinkki tuohon sun viherpeukkuun. Pelakuu pitää siitä,että se välillä kuivahtaa. Eli siis nou hätä jos et sitä joka ikinen päivä ole kastelemassa. Ja kjun ne kukat kuivuu, ota koko homma pois, siis varresta. Näin voin absolut luvata sulle sen säilyvän koko kesän. Ja voit muuten talvettaakin sen. Kerron lisää kun syksy saa ja on aika nostaa se sisälle, hengissä tottakai! :)
    Runkomarketta, kannattaa pitää tasaisen kosteana. Ei liian märkänä. Ja nypi siitäkin kuolleet kukat pois,aina kun kävelet ohi. Samajuttu ei pelkkä kukka vaan se kukan "varsi" myös. Ja tadaa. Sekin säilyy hyvin.

    Voi noita sun kynsilakkoja. Mä oon jo sun innoittamana kerran lakannu varpaani turkoosilla. Se on jo jotain se. :))))

    Minä jatkan aamukahvia. Mitä parahinta sunnuntaita myös teille sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Iitukka, kasvivinkeistä! Hahaa, pelargonia on siis selvästi mun kasvi. :D Mä muuten innostuin ja kitkin kasvimaankin eilen.

      Varpaankynnet on just siitä hyvät, että niihin voi laittaa sellaisiakin lakkoja, jotka olis sormissa vähän liikaa. :)

      Ihanaa viikkoa sulle!

      Poista
  2. Yhdyn edellisen sanoihin, aamukahvin lomassa on ihana lukea näin iloisia kokonaisuuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, että miten kiva kommentti! Kiitos! :)

      Poista
  3. Vähän hieraisin silmiäni, kun luin kirjan nimen väärin. No, olisihan ollut aika jännää, jos nimenä olisi Breastly Things. :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se olisi ehkä ollut hieman erilainen kirja, se. :D

      Poista
  4. Ja laivakoira osaa hymyillä nukkuessaan. =)

    VastaaPoista
  5. Ettehän vaan sortuneet murukahviin?! Toi näyttää ihan siltä kahvien sappitatilta. Meillä joutuu lankulle kävelemään ja mahdollisesti haiden ruoaksi, jos erehtyy moista myrkkyä tuomaan veneen lähellekään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No äläs nyt, me juodaan veneellä Clipperin pikakahvia, joka on musta oikeasti hyvää, ihan erilaista kuin muut pikikset. Ja töissä mä olen tottunut tavsimurukahviin ja koska lentsikan ikkunasta ei voi lennon aikana tökkäistä lankkua tököttämään, niin olen sillä tavalla jotenkin alistunut kohtalooni. :D

      Mutta no hätä, siinä vaiheessa kun ollaan elokuussa Isokarilla ja kutsutaan sut kahvittelemaan, niin ollaan ennätetty hankkia veneellä joku ässä pressopannu. ;) Sellainen nimittäin on kyllä ostoslistalla. Vinkkejä?

      Poista
    2. Harjaantunut kahvisilmäni siis näki oikein ja varoitti makuhermoja. Ikea auttaa pressoasiassa(kin). Maksaa jotain vitosen, ei harmita niin paljon, kun se presso-osa hulahtaa jordaaniin huuhdellessa.

      Poista
  6. Aurinkoisia purjehduspäiviä teille. Näyttää taas tosi tunnelmalliselta ja kivalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja samaa teille, jokos teillä on vene vesillä?

      Poista

Kiitos päivän piristyksestä eli kommentista!