maanantai 30. syyskuuta 2013

September favorites



Adalmina oli tehnyt kivan postauksen syyskuun suosikeistaan. Kopioin idean ihan pokkana, koska pidin siitä niin paljon. Ja pidän syyskuustakin. Tässä ne ovat, siis.


Kynsilakkasävy: Essie Berry Naughty, joka vetelee ihan viimeisiään. Kääk!



Laukku: Marc by Marc Jacobs Hillier Hobo, tietysti. 

Sisustusesine: Varmastikin joku niistä tsiljoonista tyynyistä, joita olen kanniskellut huoneesta toiseen. Tai sitten kynttilälyhty, niistä olen ainakin nauttinut todella paljon.



Kosmetiikkatuote: Korres Greek Yoghurt -huulirasva. Tai kiilto. Tai jotain siltä väliltä. 



Vaate: Uusin vaate taitaa aina olla se suosikki. Niinpä syyskuun paras on New Yorkin ostos, J.Crew'n villapaita. Olen ehtinyt käyttää sitä jo pari kertaa minkäs muunkaan kuin revittyjen farkkujen kanssa. Seuraavaksi ajattelin yhdistää sen samettihousuihin.



Asuste: Gauharilta saadut korvikset

Biisi: Juoksulenkillä Pitbullin Feel This Moment, muuten Robin Thicken Blurred Lines. Tosin lisäsin juuri jälkimmäisenkin lenkkilistalleni.



Matkakohde: Tarvitseeko tätä edes mainita? New York tietysti!

Juoma: Pumpkin Spice Latte

Ruoka: Vastaan vähän ankeasti kaurapuuron, mutta minä oikeasti todella pidän siitä. Syön sitä joka aamu, manteleilla, kanelilla, raejuustolla ja omenalla höystettynä. 



Lehti: Lokakuun InStylen jenkkiversio



Tuoksu: DKNY:n ompputuoksu, Be Delicious. Omena on lempihedelmäni niin monella eri tasolla. 

Vapaa-aika: Juoksulenkki, ehdottomasti! Nyt on ihanin aika vuodesta juosta. Ilma on raikas, lämpötila juuri sopiva ja jalat tuntuvat kevyiltä.

Sanonta: Accept failure as part of the process.

Translation: These are some random September favorites. 

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Viikkokatsaus



Viikko alkoi sillä, että virittelin ne tunnelmavalot. Kutsukoon kukin valoja, miksi tahtoo, mutta kylläpä ne näyttävät ihanilta illan hämärryttyä. Himi himi himi. 


Vapaapäivänä laiskotti, eikä kumpikaan meistä jaksanut laittaa ruokaa. Ronald McDonald sai siis hoitaa kokkauspuolen. Maistoin kasviswrapia ja tykkäsin siitä kovasti, tätä haluan toistekin. Olenkohan maininnut koskaan, että Mäkkäri oli ensimmäisiä brändejä, joihin olen todella rakastunut? Kun olin taapero, vanhempani eivät voineet mainita paikan nimeä ääneen lainkaan, etten olisi oppinut sitä ja vaatinut päästä sinne koko ajan. Nykyään pikaruokaa tulee syötyä aika harvoin, mutta joka kerta kun teen niin, koen suurta ja paheellista nautintoa. 


Vapaapäivään kuului myös kaupungilla lorvimista ja kirjakaupassa kahvittelua. 



Illan viihdetarjonta oli laidasta laitaan - inspiraatiota niin yrittäjiltä kuin muotimaailmastakin oli tarjolla. Selasin vuorotellen kumpaakin ja totesin, että myös Céline taitaa olla CBK-inspired. 


Sitten työt taas kutsuivatkin ja kävelin New Yorkiin. Perillä kävelin vähän lisää. Pakkasin mukaani niitä arkimekkoja, jotka eivät rypisty, vievät vähän tilaan laukusta ja joista lupaan vielä postata oman postauksensa. 



Kaupunki pisti parastaan erityisesti aamulenkillä ja teki mieli pomppelehtia vielä lenkkareiden riisumisen jälkeenkin. 


Sitten oli edessä taas vaihto raitoihin ja minuuttiaikataulu, jotta ennen kotiinlähtöä ehtisi vähän imeä sisäänsä sitä energiaa, jota ei ole missään muualla. 


Söin vielä pakolliset sushit sängyssä. 


Ja sitten kaikki olikin taas ohi. 46 tuntia kotioven sulkemisen jälkeen olin taas lähtöpisteessä, silmät sikkuralla ihmetellen, että niinkö nopeasti se aika taas meni. Menihän se. Jatkoin tunnelmaa hyväksi havaitulla menetelmällä. Olen ottanut tavakseni palatessani käydä kentän Starbucksin kautta hakemassa lohileivät jääkaappiin odottelemaan. Kotiin saavuttuani kaadun suihkun kautta sänkyyn ja vietän joitain tunteja tiedottomassa tilassa. Kun herään, on todella vaikeaa orientoitua aikaan ja paikkaan. Niinpä valmis aamupala odottamassa on kullanarvoinen. 


Pyjaman riisuin vasta illalla pukeakseni sen pian takaisin päälleni. 


Korjaavien yöunien jälkeen jaksoin keskittyä esteettisiin seikkoihin, kuten kurpitsoihin portailla. Ne kaipaavat selvästi kanervia kavereikseen, joten siihen asiaan paneudun tänään. 


Ihan pikkuisen vain kurkistin arkun sisälle...


...ennen kuin asettelin sen päälle esille kesäsäilöstä saapuneet kaulaliinat. Koristeet saavat odotella vielä hetken, kunhan vain moikkasin niitä ja kerroin niille, että pian nähdään kunnolla. 



Lauantai-illan ohjelma oli tavattoman mieluinen. Treffasin nimittäin bestikseni illallisen merkeissä. Uhmasin kohtaloa ja koirankarvoja pukeutumalla kokomustaan. 


Hoku oli mahtava uusi tuttavuus, ruoka oli ihanaa! Söin Bi Bim Bapia, joka oli vähän erilaista kuin se, johon olen Korean reissuilla tottunut. Havaijilaisvaikutteinen versio oli jotenkin raikkaampi. 


Kotona kaadoin itselleni lasin viiniä ja syvennyin sivistämään itseäni lisää. Metodi oli sama kuin alkuviikolla, hain inspiraatiota niin menestyksekkäästä työelämästä kuin muodinkin parista. Lean In vaikuttaa hyvältä. Olen halunnut lukea sen jo pitkään, mutta englanninkielinen versio oli Akateemisesta loppu. Nyt se sattui Barnes&Noblella tulemaan vastaan hyvällä alennuksella, joten poimin opuksen heti mukaani. 

Nyt taidan lukea vielä muutaman sivun lisää ja lähteä sitten ulkoilemaan Laivakoiran kanssa. Rentoa sunnuntaita kaikille!

Translation: This week I read a lot. Major inspiration was offered by Sheryl Sandberg and a stack of glossies. I also went to New York, drank lots and lots of coffee and missed New York immediately once I had returned. I met my best friend for dinner and wore all black which is very rare for me as I am usually covered with white dog hair. It was such a good week!

lauantai 28. syyskuuta 2013

New York Fall Moments



Iltaa kohti lämpötila oli juuri täydellinen sitä muhkeaa neulehuivia varten, mutta paljaat sääretkin olivat ihan ok. Oli vähän hämärää ja valot loistivat kutsuvina South Street Seaportissa. 

It was just crispy enough to don the new scarf but not too cold to be wearing a dress. The light at dusk was just perfect. 



Pimeän tultua pilvenpiirtäjät pistivät parastaan. Kaipasin laajakulmaa. 

Once it was dark, the skyscrapers of Manhattan did a good job looking awesome. I was missing the wide angle lens I've been borrowing. 


Aamulenkille lähdin tällä kertaa ystäväni Lauran ja hänen miehensä kanssa. Kävimme läpi heidän lomakuulumisiaan ja haaveilimme siitä, millaista olisi saada juosta Brooklyn Bridgeä pitkin joka aamu. Lenkin jälkeen molempien ärsytyksenaiheet olivat kadonneet ja valtava hymy levisi kasvoille. 

I had some company on my morning run this time. My good friend Laura and her husband were in New York, too, so I took them to Brooklyn Bridge to see the sunrise and to enjoy one of the best runs in the world (the absolutely best one would happen in Central Park). 



Syksyyn kuuluvat kurpitsasomistukset näyttävät joka vuosi yhtä houkuttelevilta, pakkohan ne pallukat on omallekin ovelle saada. Käyn Dean&Delucassa joka kerta, kun olen Nykissä, saamassa pakollisen annokseni visuaalista nautintoa. Näyttäisipä meidän lähi-Alepassakin tuolta! Tai edes lähimarketissa...

I love the pumpkin decorations! I think I'm going to get some for my front door as well. I hear some people actually eat pumpkin, but I'm not a fan. I just dig them for their looks. Shallow me!





Kiertelin vähän eri sivukaduilla kuin yleensä ja bongasin rivitalon à la Amerikka. 

I wandered through some new (new for me, not newly built) streets.


Joitakin perinteitä noudatin tiukasti. Oli aika nauttia syksyn ensimmäinen Pumpkin Spice Latte, kermavaahdolla tietty. Ja ehkä ostin jotain pientä itselleni J.Crew'sta. 

Some traditions are to obeyed religiously. One of them would be the Pumpkin Spice Latte. With whipped cream, of course. It is also possible that I got myself a little something from J.Crew. 



Melkein kävin New Yorkissa käymättä Whole Foodsissa, mutta itsekuri petti loppumetreillä ja hain lounassushit ja kotimatkan eväät sieltä. Koska alla oli ihan kohtuullisesti nukuttu yö, en sortunut pahimpiin (ja kalleimpiin) hörhöruokiin. Iltaiseen aikaan olisi käynyt toisin. Edellisenä iltana olin pyrkinyt välttämään juuri tätä ja hakenut iltapalani turvallisesti lähidelistä. Vaan mistäpä olisin voinut tietää, että sielläkin vaani "terveysvaikutteisia" ruokia ja juomia ja niin lankesin kookosveteen. Minä siis inhoan kookosvettä, vaikka kookoksesta muuten pidänkin (Laura taitaa olla samoilla linjoilla). Tiesin sen varsin hyvin kookosvettä ostaessani, mutta ajattelin, että jos saisin pullollisen irvisteltyä alas, minusta tulisi ihanan hehkuva ja nesteytetty ja hyvinvoiva ja ties mitä. Yrk. No, ehkä ensi kerralla sitten?

And I almost got out of New York without shopping in Whole Foods. Almost. It's just too tempting! And they had pumpkins at the door, too. Luckily I had slept pretty well so I was able to resist the urge to buy all the super expensive and supposedly healthy hipster food but got out with just some sushi and salad. This would not have been possible the night before. Knowing myself I would have ended up in the hotel with all sorts of kombucha and whatever and having spent like a hundred bucks. So I went to the nearest deli for my night time snacks. Although I somehow did manage to buy some coconut water which I hate. I knew I hated it when I bought it but I just thought if I could bear to drink it I would become super radiant and feel smashing right away. Well, no such luck. Maybe next time?

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

The September Issue



Vasta eilen tulivat ne kelit, joita olin salaa odottanut. Ne kirpeät päivät, jotka saavat harmittelemaan sitä, että hanskat jäivät kotiin. Syyskuu oli parhaimmillaan - aurinko paistoi, mutta sai jo kietoutua lämpimiin vaatteisiin. Illalla sytytin kynttilät ja uppouduin tyynyjen sekaan kaverinani tiiliskiven paksuinen syyskuun Vogue. 





Neule/knit: Uniqlo
T-paita/t-shirt: J.Crew
Farkut/jeans: American Eagle
Takki/coat: Henri Lloyd (blogin kautta saatu / giveaway)
Huivi/Scarf: Mulberry
Kengät/shoes: Kelsi Dagger
Laukku/bag: Marc by Marc Jacobs
Korvikset/earrings: Gauhar (blogin kautta saatu / giveaway)
Rannerojut/bracelets: Childhood, Accessorize, Thomas Sabo

Keskustan Stockmannin Thomas Sabolla oli muuten erittäin ystävällinen palvelu. Yksi riipuksista oli tarttunut kiinni roskiksen reunaan ja sen lukko oli vääntynyt käyttökelvottomaksi. Myyjä korjasi sen odottaessa, vaikka minulla ei ollut kuittia ja kiillottikin vielä aivan uutta vastaavaksi. Tulipa hyvä mieli!


Voguessa kiinnitin huomiota Celinen mainokseen. Sieltä se CBK-minimalismi tulee kuin tuleekin. Jokohan kohta heivaan rojut ranteestani ja selitän, kuinka leikkelen merkistä kertovat laputkin vaatteista irti? Carolyn Bessette Kennedy kuulemma teki niin. No, ainakin syyskuun ajan haluan vielä ympärilleni jotain hieman runsaampaa. Aion ehtiä vielä pukeutumaan ruutuihin ja raitoihin ennen kuin kuukausi vaihtuu ja kuljeskella Pumpkin Spice Latte kädessäni ympäriinsä. Lisää ruutuja, raitoja ja syyskuufiiliksiä muille samanhenkisille löytyy Pinterest-kansiosta nimeltään - yllätys, yllätys - The September Issue. Pitäisiköhän laittaa kurpitsat ulkoportaille aitoon Stars Hollow -tyyliin? Niitä ei ainakaan voisi tappaa...

Translation: An outfit on a beautiful fall day worn to drink coffee and wander around a book store. And the September issue of Vogue. A day well spent!

tiistai 24. syyskuuta 2013

You know what?



Anteeksi, sanoi hän olematta lainkaan pahoillaan. Anteeksi tosi paljon, että mainitsen joulun jo nyt (siihen nimittäin on tänään 3 kuukautta). Buahahahhahahhaaaa. Minä nimittäin laitoin eilen pihalle syysvalot, talvivalot, iltavalot, miksikä niitä nyt tahtookaan kutsua. Ja voin kertoa, etten muuten ollut naapurustomme ensimmäinen. Olen laittanut kanelia viime aikoina jokaiseen aamupalaan ja melkein kaikkiin iltapaloihinkin. Aion pian tehdä piparimysliä. (Ohje löytyy täältä.) Juon aamuisin kardemummakahvia. 



Tuon pikkuporonkin otin esille aivan vaivihkaa. Muuten koristelut saavat kyllä odottaa. Jos sinä kaipaat vinkkejä joulun hienovaraiseen, mutta viekkaaseen ujuttamiseen kotiisi, suosittelen käpyjä. Niistä ei voi yksiselitteisesti sanoa, että ne olisivat joulukoristeita, mutta kyllähän ne luovat aika kivaa tunnelmaa. Kävyt ovat porsaanreikä minun makuuni. Kuvat ovat viimevuotisia, ei täällä nyt sentään aivan noin tunnelmissa vielä olla. 


Talvi-/tunnelmavaloja voi laittaa myös sisälle. Meillä ne auttavat ihan käytännön syistäkin - eteinen on nimittäin aika pimeä. 



Joulukukkia en sentään hankkisi ihan vielä, ne olisivat vähän too much. Vastahan tässä on se syksyn kirpeyskin fiilistelemättä. Kortteja sen sijaan voi ja kannattaakin miettiä jo nyt. Jos aikoo ottaa kuvat joulukortteihin itse, on syytä toimia niin kauan kuin päivisin on vielä kunnollista valoa tarjolla. Etenkin, jos tahtoo kuvata vauhdikkaita lapsia ja lemmikkejä, valosta on huimasti apua. Paikallaan pysyviä kohteita nyt tietysti voi kuvata jalustalla ja pitkällä valotusajalla myöhemminkin. 


Itse olen teettänyt joulukortit jo vuosia Tiny Prints -nimisessä verkkokaupassa. Heillä on todella suuri valikoima korttipohjia ja erittäin ystävällinen palvelu. Suosittelen lämpimästi! Oma suosikkini vanhoista joulukorteista on tuo vuoden 2011 kortti. Se onnistui juuri mieleni mukaan. 



Jouluun rauhallisemmin suhtautuville kerrottakoon, että ei tarvitse hätääntyä, en aio ihan vielä jouluspammata joka postausta. Tätä voi pitää tällaisena esivaroituksena. Joulufanit voivat jatkaa himinöintiä Strålande Jul -tagin alta löytyvien postausten parissa. Muut voivat huokaista, huomenna sitten jotain ihan muuta. 

Translation: It's three months 'til Christmas! Time to start planning the cards. I always take the photos myself and order the cards from Tiny Prints. The service is always super good.