torstai 31. lokakuuta 2013

Mylläkän jälkipyykki


Kuten ainakin Laura varmasti tietää, kaikki alkaa siitä, että luodaan Pinterest-kansio. Vasta sen jälkeen voi alkaa pohdiskella muita juttuja. Ei se hullumpaa ole, kansiohan toimii kuten aarrekartta. Se esittää sen, mihin sitä pyrkii ja mitä tavoittelee. Sitten pitää enää keksiä keinot siihen, miten tämä tapahtuu. En ole edelleenkään saanut työpaikkaa Gantin tai Lexingtonin joulukuvastailaajana, eikä minua ole rekrytoitu täysipäiväiseksi Pinterest-henkilöksi, mutta jotain pieniä edistysaskeleita oikeaan suuntaan on otettu viime aikoina. Kerron niistä lisää sitten, kun niiden aika on. 


Mylläkkä-postauksesta tuli yksi kaikkien aikojen suosituimmista. Niinpä ajattelin kertoa väliaikatietoina, minkälaisia oivalluksia sain itse sen jälkimainingeissa. 

1. Kerro kaikille, mitä töitä haluat tehdä. Ihan kaikille! Kas, kun se juuri oikea kontakti tai vinkki saattaa tulla jostain aivan muualta kuin mistä olit olettanut. Älä siis jumiudu liikaa esimerkiksi haluamallasi alalla jo työskenteleviin tuttaviisi. 

2. Kerro todella spesifisti, mitä haluat tehdä. Anna ymmärtää, että olet tosissasi. Minullekin kävi niin, että onnistuin yllättämään erään ystäväni. Hän oli vilpittömän hämmästynyt siitä, että todella halusin vaihtaa alaa ja mielellään tehdä sen menestyksekkäästikin. Omasta mielestäni olin kyllä puhunut haaveistani, mutta en ilmeisesti lähimainkaan riittävän painokkaasti. 

3. Anna ihmisten auttaa. Sitä aina sanotaan, kuinka maailma on niin julma ja ikävä paikka ja kuinka ihminen on ihmiselle susi, varsinkin nainen naiselle. Onneksi olen saanut viime aikoina omakohtaisesti kokea, että tämä ei läheskään aina pidä paikkaansa. Olen ollut sanaton sen edessä, miten vieraat ihmiset todella vilpittömästi haluavat auttaa ja tarjota neuvoja, mentorointia ja ajatuksiaan. Minun ei tarvinnut kuin pyytää! Apuaan ovat tarjonneet muun muassa sen yhden firman, josta en saanut paikkaa, eräs rekrytoija, Mercuri Urval, vanha ystävä, tunnettu someguru ja muutama lukija. Aikamoista, sanoisin! Mercuri Urvalissa oli erityisen kiinnostavaa käydä. Puhuimme paljon siitä, minkälainen hyvä CV olisi, miten haastatteluissa tulisi käyttäytyä ja siitä, minkälaisia tulevaisuudennäkymiä eri työpaikoilla on. Kävin myös naputtelemassa CV:ni heidän CV-pankkiinsa. Some-guru taas tarjosi sellaista mentorointia ja ideoita, että olin suorastaan hengästynyt Skype-tuokiomme jälkeen. Laitoin hänen neuvojensa mukaan hösseliksi ja kuulette kyllä aikaansaannoksestani vielä.

Olen kaikesta saamastani avusta niin kiitollinen ja onnellinen, etten voi kuin toivoa, että olen itse joskus sellaisessa asemassa, että voin laittaa hyvän kiertämään. Siihen saakka tyydyn postailemaan tästä aiheesta aina silloin tällöin. Inspiroivaa päivää kaikille!

Translation: Sorry, no translation. But I do wish you a wonderful and inspiring day!

Kuvat/photos via Shopbop Workwear Boutique

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Outfit quickie


Lyhyestä virsi kaunis tällä kertaa eli eilisen asu. 




Jakku/blazer: Your Face
Housut/pants: Zara
Saappaat/boots: Tiger of Sweden
Laukku/bag: Marc by Marc Jacobs
Kaulakoru/necklace: Noa Noa
Korvikset/earrings: Tiffany&Co

Eipä muuta. Paitsi, että onkin. Henri Lloydin ystävämyynti on ensi viikolla. Lisätietoja löydät täältä!

Translation: That's about it. 

tiistai 29. lokakuuta 2013

Add a little sparkle, darling!



Ihailin viime viikolla Kööpenhaminan lentokentällä Noa Noan statement-kaulakoruja. Jotain pientä tarttui omaankin ostospussukkaani. Rusetti ja kimallus olivat vastustamaton yhdistelmä.




Korun helmiä ympäröivä nauha on samettia, joka toi siihen juuri sopivan tunnelman vuodenaikaan nähden. Vaikka kohta onkin oiva aika kiskoa kaikki mahdolliset paljetit kaapista käyttöön, ne jäävät usein kuitenkin vain juhlahetkien koristukseksi. Tämän korun ajattelin ottaa käyttöön ihan arkenakin, varsinkin yksinkertaisten neuleiden kaverina. 


 Translation: I bought a new necklace from Copenhagen airport. I just love the Noa Noa shop. Their clothes and  accessories are so cool and pretty.

maanantai 28. lokakuuta 2013

Winter warmers - shop the look


Talvi tulee. Ei voi mitään. On siis aika listata suosikkilämmikkeet yhteistyökumppani Zalandon valikoimasta. 




Kovemmilla pakkasilla haluan takin ulottuvan lähes polviin saakka, koska palelu on ikävää, mutta niin ovat pitkät kalsaritkin. Pidän yleensä takeissa eniten tummasta väristä. Siitä lähtien kun ostin ensimmäisen Uniqlo-untuvatakkini, olen kuitenkin mieltynyt yhä enemmän ja enemmän myös eleganttiin samppanjanväriin. Untuvatakissa on se hyvä puoli, että liukkaaseen pintaan eivät koirankarvat tartu, joten tummakin takki on huoleton. 



Duffelitakki oli pitkään toivelistallani, kunnes hankin omani pari vuotta sitten. Olen siihen edelleen tosi tyytyväinen. Anglofiili sisälläni nauttii joka kerta, kun puen sen päälleni. 




Villakangastakeissa on valikoimaa laidasta laitaan. Voi maksaa itsensä kipeäksi tai tehdä löydön. Yksi asia kuitenkin yhdistää villakakangastakkeja. Ne ovat vuodesta toiseen skarpin näköisiä ja sopivat monenlaisiin asuihin. Nappeja vaihtamalla koko takin ilme muuttuu. Jos olet vaaleahiuksinen tai vaalean lemmikin omistaja, laita tarrarulla ostoslistalle, kun olet hankkimassa uutta takkia tai noutamassa vanhaa kesäsäilöstä. 



Sanoi kuka hyvänsä mitä tahansa siitä, että UGGit olisivat out, en piittaa. Kun on varma omasta maustaan, voi juoda vaikka punaviiniä kalan kanssa, tapaa mieheni sanoa. Niinpä olen täysin jämähtänyt UGGeihin talvikenkinä, koska lämpimämpiä ei vain ole. Varpaani ovat yleensä aina jäässä ja olen vuosien varrella testannut kaikkea Camel Bootseista Menokkaisiin. Lopputulos on aina sama, ei ole UGGien voittanutta. Niinpä tepsuttelen töppösilläni edelleen tyytyväisenä. Se ainoa ongelma, kenkien epäergonomisuuskin, on nyt ratkaistu. Sain muutaman viikon takaiselta PR-toimistovierailultani mukaani jalkani mukaan tehdyt pohjalliset. Olin aikonut niitä lenkkareihin, mutta laitoinkin ne UGGeihini. Voi, miten hyvä niillä on ollut kävellä sen jälkeen! Hunterin kumisaappaat ovat tosi paljon mieleeni, mutta toivoisin silti pärjääväni ilman. No, syystalven sateisuusaste näyttänee, kuinka käy. 

Translation: These are my favorites for winter. 

Linkit ovat mainoslinkkejä. / The links are adlinks. 

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Viikkokatsaus


Viime viikko päättyi reippaaseen kävelyyn ystävän kanssa. Ulkoilun jälkeen söimme halloumi-salaattia ja pölisimme niitä näitä. Oli aivan täydellinen sunnuntai-ilta - hyvää seuraa, rennonletkeää tekemistä ja ruokaakin. Maistoin myös Brunbergin suukkojen joulumakua, joka oli olevinaan karpalo-puolukka, mutta maistui ihan tavalliselle pusulle. Joulumaut ovat selvästi tänä vuonna olleet vähän pettymyksiä, kun Blossakin maistui ihan vain tavalliselle glögille. 


Avasin Gilmore-kauden vasta näin myöhään! Aloitin suoraan kuutoskaudesta, koska totesin, että muuten tulee kiire päästä seiskan loppuun, kun syksy loppuu. Totesin myös, että osaan viitoskauden (joka on suosikkini) ulkoa. Ja ihan vain, että sitten tiedätte, niin Logan on paras. Muutama vuosi sitten kulki huhuja, että GG:stä tehtäisiin myös elokuva, koska Amy Sherman-Palladinolla oli kuulemma mielessään sanat, joihin sarja päättyisi. Seiskakausi ei kuitenkaan päättynyt näihin sanoihin, joten tarina ei sen luojan mielestä ole siis valmis. Nyt elokuvasta ei ole kuulunut aikoihin mitään, mikä on yksi suuri pöh. 


Matkalaukku retkotti purkamattomana lattialla päivätolkulla. Piteli vähän kiirusta. 


Olin nimittäin jo melkein joulukuusiostoksilla. Kuten Behind the Scenes -postauksesta näitte, tyydyin kuitenkin toistaiseksi tuohon katajaan. (Onko se kataja? Siis juniper?) Mutta arvostan syvästi sitä, että Plantagenista saa jo kuusia. Siellä on selvästi ymmärretty jotain olennaista. 


Laivakoira viihtyi edelleen aurinkoplänteissään ja paheksui suuresti sitä, että asetuin auringon eteen ottamaan kuvaa. 


Kävin eräässä superhyvässä tapaamisessa näissä tamineissa. Hiukseni ovat venähtäneet aivan ylipitkiksi, eikä raidoista ole enää tietoakaan. Kuluneella viikolla se yhtäkkiä tuntui joka päivä ja joka päivä tuntui myös olevan bad hair day. Onneksi pääsen kampaajalle ensi viikolla, enää pari päivää sinniteltävänä. Vähän kyllä nolottaa. Olen tainnut käydä viimeksi maaliskuussa kutrejani hoidattamassa. 


En ehtinyt juoksemaan kertaakaan valoisan aikana tällä viikolla, mutta pimeän ja sateen sattuessa juostaan pimeässä ja sateessa. Söin sentään lempiherkkuja lenkin päälle. Voisin elää raa'alla kalalla! 


Ja sitten satoi lisää. Laivakoira ja minä lenkkeilimme silti reippaasti. 


Olen viime aikoina pitänyt taukoa puurosta ja syönyt aamupalaksi sitä paksua partaäijäjugurttia omenoiden, kanelin ja manteleiden kera. Nam. Suosittelen!


Sitten tapasin taas valokuvaajagurufrendiäni. Meillä oli tarkoituksena kuvata muutamia juttuja erästä tulevaa hauskaa hommaa varten, mutta joku muukin oli päättänyt Korjaamon kuvauspaikakseen. Miinukset: jouduimme etsimään uuden kuvauspaikan. Plussat: näin Michael Monroen! Elastista, joka on TVOF-suosikkini, en valitettavasti nähnyt. Hänen on pakko olla koko planeetan positiivisin ihminen!


Uusi paikka onneksi löytyi ja pääsimme ottamaan kuvamme. Kuvasimme kaikenlaisella kalustolla, mukana lukien tuo ikivanha pokkarini. Valokuvausvinkki: Sido satiininauhaa (periaatteessa kai joku rumempikin kävisi) kameraan. Voit kuvaa ottaessasi kietoa nauhat kätesi ympärille, niin saat tuettua kameran paremmin. Pääsen toivottavasti pian kertomaan teille tästä projektistamme lisää. Nyt jo voin kertoa sen, että olen aivan supermegainnoissani. 


Viikon kohokohta oli se, kun vihdoin sain Ruotsin Ellen käsiini, Laiviksen jalkoihini ja pääsin lukemaan Madeleine-juttua. Kuvat olivat u-p-e-a-t! 


Koko loppuviikko hurahti töiden parissa, mutta joskus töidenkin seassa on taukoja. Joskus tauko sattuu olemaan Kastrupin kentällä. Silloin kannattaa ehdottomasti käyttää aika hyväkseen ja lähteä ihastelemaan kentän kauppoja. Noa Noalla tuijoittelin pitkään statement-kaulakoruja. Noa Noa on muutenkin ihana kauppa. Merkki edustaa sellaista rennon tyylikästä menoa, jonka vain tanskalaiset hallitsevat. 


Illums Bolighusin joulupuoti oli jo pystyssä. Täällä minulle on käynyt aikaisempina vuosina köpelösti, nyt onnistuin pysyttelemään nahoissani. Maailman söpöimmät käpykoristeet oli silti pakko kuvata. 


Starbucksin ja minun välinen rakkaus on nyt molemminpuolista. Tämäkin viikko lienee asiallista päättää kahvintuoksuisiin tunnelmiin, koska kun olen julkaissut tämän, nousen ja otan kolmannen kupillisen. Rentoa sunnuntaita!

Translation: This week I planned something fun with a photographer friend of mine. I also almost bought a christmas tree and love love loved Starbucks. And apparently Starbucks loves me, too!

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Behind the scenes 2013





Ensin rakensin lavastuksen. Sattui upean valoisa päivä, joten en joutunut puuhaamaan mitään kommervenkkejä. 


Kun kaikki oli valmista, oli aika houkutella malli nousemaan sohvalta. Se tapahtuu hyvin helposti, ei tarvitse kuin ottaa kamera esille. 



Kärsimättömän ja innokkaan vinkunan saattelemana nostin Laivakoiran kelkan päälle ja pyysin sitä katsomaan kameraan. 


Kranssi kaulassa -idea ei toiminut, mutta sain hyvät naurut, kun katselin kuvia. 



 Ehkäpä hieman perinteisempi poseeraus olisi paikallaan? Laivakoira on kyllä ammattitaitoinen malli, se osaa intovinkua ja -piipata niin, ettei sitä näy kuvissa yhtään. Kuvaushetken jälkeen se sai paljon rapsutuksia ja juustonpalasia. 

Teetän kortit tuttuun tapaani Tiny Printsillä. Tässä on muutamia suosikkejani tämän vuoden korttipohjista. Kaikkia en edes jaksanut selata, niin paljon oli vaihtoehtoja. Toimitusajoista en valitettavasti osaa sanoa yhtään, en ikinä muista niitä. Sen muistan, että aivan hetkessä kortit eivät saavu, joten kannattaa olla melko ajoissa liikkeellä. Kuriiri tuo valmiit kortit kotiin. 

 





Translation: It was time to take the photos for this year's holiday cards. I always use Tiny Prints as I am always so happy with their product and service. These are a few of my favorites.

tiistai 22. lokakuuta 2013

One fine day and one very casual outfit



Amerikantuliaisia oli pöydällä ja päällä heti alkuviikosta. 



Uudet farkut ja uudet kengät pääsivät heti käyttöön. Olin järkevä, enkä ostanut tsiljoonatta harmaata collegea vain sen vuoksi, että siinä on kimallusta. (Oikeasti en vain nähnyt sitä J.Crew'ssa, muuten olisin haksahtanut satavarmasti.) Sen sijaan kiinnitin vanhaan paitaan vanhan rintakorun. Käy se niinkin. 






Paita/shirt: Uniqlo
Farkut/jeans: American Eagle
Kengät/shoes: UGG
Huivi/scarf: Acne
Helmikorvikset/pearl studs: DPN Paula Nummela
Rintakoru/brooch: Glitter (tosi vanha / really old)
Takki/jacket: Uniqlo

 Tiedättekös muuten, mistä johtuu erittäin itsetyytyväinen ja viekas ilme kuvissa? No siitä, mitä menin ostamaan tässä asussa. Hehe. 




Translation: I wore my new jeans and new shoes yesterday. This extremely casual outfit was just so comfortable!

P.S. Cailap by Mariela Sarkima -arvonnassa voittivat seuraavat kommentit: 



Onnea teille ja osanottoni melkoisen pahoista traumoista! Laittakaa minulle sähköpostitse yhteystietonne sivubannerin osoitteeseen, niin pääsen lähettämään teille palkintonne.