tiistai 31. joulukuuta 2013

Happy New Year!


Ihan vaan sitä, että olisipa kesä. Olisipa valoa, ihanaa lempeää valoa, aurinkoa, valoa, valoa, valoa, mainitsinko jo, että valoa? Viime aikoina muistikortille on tallentunut lähinnä pimeää, rakeista ja tärähtänyttä kuraa ja inspiraatiokin on ollut kuvaushommissa vähän kadoksissa. 





Erityisesti kaipaan kesäillan valoa, kultaista tuntia, joka on tietysti mukavinta tallentaa purjeveneaiheisessa ympäristössä. 


Kaipaan myös päiväunia auringossa. 


Kaipaan sukatonta eloa ballerinoissa, tennareissa, läpökkäissä, purkkareissa. 




Kaipaan raikkaita raitoja ja paljaita sääriä. Kaipaan aurinkolaseja. 


Kaipaan myöhäisiä auringonlaskuja satamissa. 


Kaipaan aamiaista kannella. 


Kaipaan illallista kannella. 


Kaipaan ulkoilmaelämää, kävelyjä saarissa ja saunomista purjehduspäivän päätteeksi.


Kaipaan kesäisiä kukkia. 


Kaipaan köysien irroittamista.


No, askel kerrallaan kohti kesää, nythän olemme jo voiton puolella. Todisteet: Viitisen kuukautta siihen, että vene on vedessä. Ehkä jopa vähemmän. Alle puoli vuotta juhannukseen. Päivä pitenee jo. Tulppaanikausi alkaa. Näitä kohti! Ihanaa uutta vuotta!

Translation: I miss summer so badly! Luckily we are heading towards a new one. Happy New Year, everyone!

maanantai 30. joulukuuta 2013

One more on sequins - shop the look



Tiedättekö, kuinka monta printtipaitaa minulla on ollut ostoskorissa erinäisissä nettikaupoissa? Aika monta. Olen melkein tilannut 90 euron t-paidan, koska siinä luki happy ja no, olenhan minä. Olin tosi lähellä tilata Zoe Karssenin paidan, joka oli sekin t-paidaksi aika hintava, koska siinä luki jotain sinne päin sopivaa (lue: ei törkeyksiä, eikä vihjailuja siitä, että olisin puuma/kuuma/muuvastaava). Päätin kuitenkin vähän surffailla vielä. Jospa jotain parempaa ja kohtuuhintaisempaa tulisi vastaan. Sitten tärppäsi. Minähän olen Madame K! Kookaïn paita löytyi Zalandon alepuolelta. Ah, Kookaï, siinäpä vasta ysärimuistojen merkki!



Alepuolelta löytyi myös ihana paljetticollege, jollaisen perään olen haikaillut. Sitä tyydyin kuitenkin vain ihailemaan edelleen ja toteamaan, että jos moinen tulee livenä vastaan jossain, niin sitten se on kohtaloa ja ostan. Nyt jätin kuitenkin painamatta enteriä, koska...



...no koska päätin pistää töpinäksi ja laittaa laukun tilaukseen, jos meinasin saada sen käyttööni Huuma-seminaariin (johon voi muuten ostaa lippuja 2.1. saakka). Olisin varmaan voinut säästää muutamia kymmeniä euroja, jos olisin malttanut odottaa seuraavaa Nykin keikkaa, mutta koska siihen on vielä aikaa ja seminaari on ihan pian ja koska olen salaisesti ehkä itsekin parsonrusselinterrieri, piti tapahtua heti. Ei oo häpee olla nopee ja niin on Korsin Selma onnellisesti matkalla kohti minua. Toinen, edullisempi vaihtoehto, joka on sekin kiva, olisi ollut DKNY:n crossbody. Molempia oli muuten jäljellä vielä muutama kappale eilen. 

Translation: I bought myself a new bag. Oh, and a print tee, too!

Linkit mainoslinkkejä / the links are adlinks

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Karvakorvan vieno toivomus


Meillä päin on valitettavasti paukkunut ja pamahdellut jo kaksi päivää. En jaksa mitenkään uskoa, että aikuiset ihmiset seisoisivat kaatosateessa ampumassa raketteja ja pommeja. Lapsethan siellä pitävät hauskaa. Jostain heidän on täytynyt kuitenkin paukkunsa saada, itsehän he eivät ole voineet niitä ostaa. 

Haluaisin vedota Laivakoiran ja muiden pelokkaiden karvakuonojen puolesta kaikkiin vanhempiin ja pyytää hartaasti, että älkää antako skideillenne niitä raketteja, tykäreitä, mitälie. Ymmärrän paremmin kuin hyvin, että varsinkin pikkupojille ne ovat tärkeä ja jännittävä juttu. Mutta eikö se sallittu ampuma-aika riittäisi? Sekin on pitkä aika pelätä pienelle parsonille. Ja olisiko ehkä turvallisempaa kaikkien kannalta hoidella ne paukutukset aikuisten seurassa? 

Kiitos! <3 Muistakaa suojalasit!

Viikkokatsaus


Vuoden vika viikkokatsaus! Viime viikko päättyi Nykki-huuruiseen paluupäivään. Ohjelma ei ollut kovin monipuolista. Kävimme ruokakaupassa, jonka pihalla oli kuusia myytävänä. Kävin haistelemassa. 


Paketoin lahjoja ja saatoin vihdoinkin todeta, että nyt olen käyttänyt loppuun kaiken punaisen satiininauhan, jota ostin häihimme vuonna 2007. Sitä oli häissä kiedottuna kynttilöiden ympärille, paikkakorteissa, hääkarkkirasioissa ja aika monessa muussakin paikassa. Olisin tällä määrällä somistanut varmaan viidet häät. No, parempi näin päin!


Amaryllikselle käy usein niin, että kun kukinto on upeimmillaan, varsi nöksähtää kukan painosta poikki. Pelastin kukat leikkaamalla varren ihan lyhyeksi ja laittamalla ne pieniin kristallikulhoihin. Sitten oli valmista, joulu sai tulla. 


Aloitin rentoutumisen asiaankuuluvasti jäätelöllä. Ainon karpalo-kinuski tuntui sopivalta valinnalta. 


Aamulla jatkoin herkuttelua joulutortulla, joita anoppi oli ystävällisesti lähettänyt ison kasan. Lakkasin kynnet Opin In my Santa suit -lakalla. Hyvä sävy, juuri oikean punainen!


Yhden paketin avasin etukäteen, sen eilen esittelemäni. Poltteli saada uusi roju ranteeseen ja heti käyttöön. 


Sitten olimmekin jo taas lentokentällä. Olin ajatellut juhlistavani hetkeä samppanjalla, mutta ensimmäistä kertaa elämässäni totesin, että nyt se aito ja oikea ei ole ihan hinnaneron arvoista. Yleensä kyse on muutamasta eurosta per lasillinen ja sen pulitan iloisena. Lentokentän baarissa piccolopullollinen samppanjaa maksoi 29 euroa. 29 euroa! En tule toipumaan tästä vähään aikaan. Freixenet, joka on sekin oikein kelpo tavaraa, maksoi 12,90. Piheys iski. Mutta hei, 29 euroa! No, matka saatiin skoolattua alkuun ja se on tärkeintä.


Ikkunasta ulos katsellessani totesin, että eipä juuri haitannut lähteä. Madridissa pidin instalomaa ja seuraava räpsy onkin seuraavalta päivältä, kun matka jatkui. 


Meillä oli runsaasti aikaa Barajasin kentällä ja olin jo suunnitellut tekeväni täsmäiskut Mangoon ja Zaraan ja löytäväni vaikka mitä ihanaa. Vaan kentän kaupatpa olivat remontissa ja kiinni. Söin sitten purilaisen Mäkkärissä ja murjotin sekunnin. 


#nofilter

Teneriffalla aika oli kortilla, mutta uima-allas piti silti käydä katsomassa. Aurinko oli nousemassa ja valo niin täydellinen, tuuli niin lempeä ja aamu niin kaunis, että salaa suorastaan toivoin jotain tuhkapilveä tai vastaavaa, ettei olisi tarvinnut lähteä. No, kuten sanottua, tänne tulemme vielä lomalle. Piste. 


Helsingin kentällä (jota meinaan edelleen kutsua Helsinki-Vantaaksi, vaikka sen nimi on tainnut olla Helsinki jo vuosia) nappasin mukaani kauden viimeisen Gingerbread Latten. 


Kotona avasimme loput lahjat. Villasukat ovat klassikkolahja ja joka kerta yhtä mieluinen sellainen. Muutkin paketeista paljastuneet jutut olivat aivan ihania, kiitos vielä!


Tapanina suuntasin vanhempieni luokse joulua viettämään. Jälleennäkeminen Laiviksen kanssa oli riemuisa, olin jo ennättänyt ikävöidä haukkua kovasti. 


Laivakoira näytti parhaat söpötemppunsa ja podin järkyttävän huonoa omaatuntoa siitä, että olin tohtinut hylätä sessun pyhiksi. Laivakoira toivoi varmasti esityksen tuottavan hänelle kinkkua ja kalkkunaa, mutta pysyin lujana. Sen herkkä vatsa kun ei moisia kestä.



Äitini oli kai vihdoin lannistunut valkoisten pöytäliinojen kanssa. Perheessämme on nimittäin tapana, että noin viiden sekunnin kuluessa ruokailun alkamisesta ensimmäinen mämmikoura on jo heittänyt ruuat pöydälle. Kuviollisen liinan kanssa ei kuulemma niin haittaisi. Vaan minäpä testasin porkkanalaatikolla. Hieno oranssin sävy tuli vaaleisiin kohtiin!


Kun joulu oli käsitelty, järjestelin hieman tyynyjä. Täydellistä järjestystä ei nyt oikein löytynyt, ehkä kokeilen uudelleen sitten, kun olen raivannut kaikki joulukoristeet pois. 


Vietin aikaa Laivakoiran kanssa oikein erityisesti. Hengasin pyjamassa. Olin vain. Tämän joulun kirja on muuten Khaled Hosseinin uusin, jonka ostin matkalukemiseksi. Hosseini on kyllä kovaa vauhtia nousemassa supersuosikkieni joukkoon, miten kauniisti hän kirjoittaakaan!


Joulusiivousta ei meillä tehty, kun ei vietetty jouluakaan näissä nurkissa. 


Joululahjaksi saatu viini oli herkullinen Ripasso ja sitä nautiskelimme, kun saimme yllättäen vielä vähän lisää yhteistä vapaata. 


Ja nyt enää pukahdakaan joulusta, nyt se on ohi, kertakaikkiaan. Pyjamahengailu jatkuu ja Laivakoirakin totesi, että eivätköhän söpöilyt riitä tältä erää. 

Translation: This week was all about Christmas. 

lauantai 28. joulukuuta 2013

The last one on Christmas


On avattu kaikki lahjat, on hengattu uudessa pyjamassa, on herkuteltu asianmukaisin menoin myös perinteisempää jouluruokaa, on lorvailtu ihan vain tekemättä mitään. 

Lienee aika taputella tämä joulu pakettiin erään hyvin mieluisen jutun kuvien siivittämänä.





 Ostimme tänä vuonna toisillemme joululahjat reissun päältä. Se vain tuntui järkevimmältä, vaikka yllätyksellisyys toki kärsi. Lisäksi sen yhden tietyn kaupan palveluksien käyttäminen on mahdotonta kotimaassa. 

Kuten aina, uusi koru pakattiin mitä kauneimmin. Vaan kaunis on lahja itsekin. Siro ranneroju on täydellinen. Ensi töikseni yhdistän sitä ohuisiin neuleisiin. Harmaisiin tietysti. 



Itse ostin miehelleni uudet juoksulenkkarit. 

Mutta nyt, hei hei joulu! Ensi vuoteen! Osan koristeista siivosin jo pois, vain muutamat jätin esille suvaitakseni niitä vielä vuodenvaihteen yli. Ja vuodenvaihteesta puheen ollen, välitän Laivakoiran ja varmasti monen muunkin karvakorvan vienon toiveen. Paukuttelettahan vain sen sallitun ajan, ettei tarvitsisi päivätolkulla pelätä. Kiitos! <3

Translation: This is what I got for Christmas. 

perjantai 27. joulukuuta 2013

To go with my sequin pants



Koska paljettihousut todellakin löytyivät ja tyylirepäisin niin railakkaasti ne ostaessani, meinaan, että palkinto voisi olla paikallaan. Voisin palkita itseni vaikkapa laukulla - mielikuvitusasuni Huuma-seminaariin nimittäin vaatii pientä, mustaa ja yksinkertaista crossbodya. Muutenkin minulla on sellainen kalpea aavistus, että pienemmät laukut alkavat pikkuhiljaa viehättää yhtä enemmän. 


Haluaisin kovasti kyetä ostamaan tekstipaidan housujeni kaveriksi. Mutta kuten tässä postauksessa tunnustin, näihin vaatekappaleisiin liittyy ehkä hieman liikaa ysärimuistoa. 


Koska nyt kuitenkin olen tälle tielle päätynyt ja pinnannut ahkerasti printtipaitoja, alan ehkä sittenkin pehmetä ajatukselle. Minun aleshoppauslistallani on siis harmaa t-paita, jossa on joko kuva tai teksti. Ja ehkä pienenpieni ja huomaamaton laukku laukkunen. Mitäs teillä on?

Translation: This is what I want to sport with my new sequin pants. 

T-shirts via Fab and bag via Nordstrom