torstai 31. heinäkuuta 2014

Halfway there


 Alakerran kanssa ei olla vielä lähelläkään puoliväliä vaan aivan alkutekijöissä. Olen maalannyt seinään malliksi muutamia potentiaalisia maaleja. Vasemmanpuolimmaisin on pari astetta vaaleampi versio Vihervaaran harmaasta ja koodiltaan (Teknos) NCS S 1502-Y. Kaksi seuraavaa koodia hävisivät jo, mutta tavoittelin mahdollisimman puhtaita harmaita Teknoksen kartoista. Mies ei kuitenkaan pitänyt niistä, joten harmaat hylättiin heti alkuun. Oikeanpuolimmaisin taas on monessa sisustuskohteessakin ammoisina aikoina käytetty Tikkurilan Symphony-kartan G487. Se taitaa olla meidänkin valintamme. Se on sellainen jännä beigeen taittava harmaa, vähän sellainen hiekkainen. Olemme tuijotelleet maaleja eri valoissa ja lisäksi ne on maalattu pahvinpaloille, joita on kuljeteltu mukana keittiöostoksilla. Keittiön taso tulee olemaan sellainen ei-punertava pähkinänvärinen, siihen pitäisi siis mätsätä. Ja hei, keittiö ostettiin eilen. Iik!


Yläkerrassa sen sijaan on jo pieni sisustuksen alku. Maalasin vanhan telkkaritason ihan tosi tummaksi harmaaksi. Miehen idea oli laittaa kangas tuohon eteen, että laitteet jäävät piiloon, mutta kaukosäätimet toimivat kuitenkin. Kangas tosin menee vielä vaihtoon. Se on ympäristöönsä nähden turhan pliisu. Tilalle tulee varmaan musta-valkoraidallista. Mies myös keksi käyttöä Pentikin pallovalaisimille. 



Jos leffankatselupuoli on tarkoituksella tummasävyinen ja pehmoinen, niin työskentelypuoli taas on sitten vaalea ja raikas. Tuoli ja pöytävalaisin vielä puuttuvat.



Granitin tuollaiseen klipsivaijeriin on tarkoitus printtailla muistoja parhaista hetkistä. Printtaan Insta-kuvia Canonin Selphy-printterillä, joka on aika hauska tavara. Sain sellaisen blogin kautta ja tästä aiheesta on luvassa vielä lisää - myös teille. 



Oven taakse kätkeytyy ilmastointikone.



Olen päivä päivältä tyytyväisempi yläkertaan. Olen myös iloinen siitä, että kun alakerta on kaaoksen vallassa, niin yläkerta ja piha ovat sellaisia kivoja paikkoja, joihin paeta remppasotkua. Nyt keittiönkaappeja tyhjentämään ja niitä purkamaan!

Translation: This is upstairs right now. 

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Shoppity shop





Olin jo melkein kirjoittamassa, että kesän paras hankinta on tehty. Yläkerran tuolipäätös on nimittäin käsitelty. Tilasin viime viikolla haaveilemani &Traditionin In Between -tuolin. Monessa kohtaa sisustusta tehdään ja tullaan tekemään budjettiratkaisuja, mutta tässä asiassa en halunnut tinkiä. Pöydäksi valikoitui sama Ikean huippuedullinen helmi kuin Laurallakin, jolta lainasin kuvan. 


Meille se tosin muutti korkeakiiltoisena valkoisena versiona. Tasapaino siis säilyy, kun pöytä ei maksanut juuri mitään ja tuoli taas vaikka kuinka paljon. Toinen työtuoli tulee sitten luultavasti myös olemaan edullisempi hankinta. Ehkä se oikea kävelee vastaan jossain kirpparilla tai muuten vain second handina. Vaatimuksina ovat musta väri ja simppeli puinen olemus. 

Ostoslistalla odottelevat edelleen työpöydän valaisin (olen jo melkein varma siitä, minkä tahdon). Alakertaankin tulen ostamaan uutta, mutta jätän varsinaiset päätökset odottelemaan sitä, että remontti on valmis ja annan niiden vielä muhia vähän. Listalta löytyy ainakin uusi matto olohuoneeseen, uusi isompi sivupöytä / senkki olohuoneeseen ja mieleni tekisi kovasti myös tätä &Brosin Carry me home -pikkupöytää valkoisena. (Onkohan minulla joku fiksaatio &-alkuisiin brändeihin?) 



Ja se kesän paras ostos? No ilmalämpöpumppu, joka saapui ja asennettiin tänään. Woop woop!

Translation: Some interior related shopping on my mind.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Suburban happiness



Saanko esitellä - yksi kesän parhaista hankinnoista. Saimme riippumaton aikanaan häälahjaksi, mutta ongelmaksi muodostui se, ettei pihalla oikein ole mitään, mihin kiinnittää se. Suurin osa riippumattotelineistä ei ole mitään varsinaisia kaunistuksia. Pienen googlailun jälkeen löytyi ratkaisu, puinen teline. Tilasimme sen sellaisesta pienestä firmasta kuin Loiko. Teline tuotiin meille kotiin ja kasattiin valmiiksi. Lisäksi saimme opastuksen kasaan laittamisesta ja tähän sopivan kiintoavaimen. Tosi hyvä palvelu, voin lämpimästi suositella!

Kun teimme päätöksen jäädä tähän asumaan, päätimme tsempata pihankin kanssa vähän. Onneksi teimme niin, on ollut aivan ihanaa istuskella nämä lämpimät kesäillat ulkona. Parasta superhelteissä ovat mielestäni nimenomaan ne sametinpehmeät illat. Mikä autuus!





Toinen uusi hankinta on pöytäryhmä, jonka löysin Stockan alen loppurysäyksestä. Vanha pihapöytä siirtyi grillin alle. Siihen kuuluvat tuolit olivat tulleet tiensä päähän, mutta nojatuolit ja säilytyslaatikko ovat maalauksen jälkeen taas oikein kelvolliset. 




Niinpä pihalla on syöty, lueskeltu, otettu päiväunia (riippumatto on juuri sopivasti varjossa), hengailtu muuten vain  ja bloggailtu. 



Ensi kesänä uusitaan sitten aidat ja nurmikko ja laitetaan terassi. Jos keskiluokkaista unelmaa tavoitellaan, niin tehdään se sitten täysillä. Pakko kyllä myöntää, että juuri nyt tuntuu siltä, että teimme ihan tasan oikean asumisratkaisun. 

Translation: Hammocks and picket fences.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Normimaanantai



Viikko sitten saimme vihdoin ystävämme Lauran ja Alanmiehen vieraiksemme veneelle. Päivä oli kuuma, aurinkoinen ja ihan täydellinen yhteistä retkeä varten. Tai no melkein - ei tuullut yhtään. Purjehdus vaihtui siis konevoimin putputteluun, mutta ei se nyt varsinaisesti tunnelmaa haitannut. Kiertelimme pari tuntia Suvisaariston edustalla. Vieraamme lueskelivat Saariston kätköissä -kirjaa, jota muuten suosittelen kovasti. Siinä on kivoja tarinoita pääkaupunkiseudun saariston historiasta. Ohitimme karikon, jonne salakuljettaja Algot Niskan pirtuvene oli uponnut kieltolakivuosina ja juttelimme Ison Vasikkasaaren entisajan asukkaista. Ihastelimme uimakoppeja ja nautimme upeasta illasta. Päätimme tällä kertaa tutustua Stora Herröhön. Vierasvenelaituri lienee aika uusi, koska yhdessäkään satamakirjassa ei ollut siitä mitään. Laituri oli hyväkuntoinen ja siinä oli kymmenen poijupaikkaa. Taisimme saada juuri viimeisen. 

Muissa veneissä oltiin iltauinnilla, joku kapusi riippumattoon ja toiset istuivat illallispöydässä. Me päätimme ankkurimaljojen jälkeen kattaa illallisen tällä kertaa piknikmeiningillä laiturille. 




Ruokana oli erilaisia salaatteja, juustoja, sipsejä, oliivileipää merisuolavoilla ja tuorejuustoilla ja mitähän vielä... No, jos kuvittelette kaikki universumin suolaisimmat ruokatarvikkeet, niin saatte aika hyvän kuvan siitä, mitä tarjolla oli. 



Olimme vain iltaretkellä, joten syötyämme viikkasimme viltin kasaan. Seuraava rantaan saapuja odotteli jo vuoroaan. Olen ollut huomaavinani viime aikoina, että pienten purkkareiden ja nuorten purjehtijoiden määrä olisi lisääntynyt. En tiedä, kuvittelenko, mutta ainakin olen ihan innoissani. Ehkäpä joku meidänkin kavereistamme innostuu ja saamme purjehduskavereita. 


Laivis yritti vuorotellen jokaiseen veneeseen, kun lähdön hetki koitti. 


Tuulta ei edelleenkään ollut lainkaan. Kerroin Lauralle ja Alanmiehelle, että koska kuljimme nyt nimelliskulkusuuntaan, punainen merkki jäisi vasemmalle ja vihreä oikealle. 


Stora Herrö on tosi lähellä Haukilahtea sekin ja sopii mainiosti iltaretkikohteeksi. Meillä taisi mennä takaisin päin reilu tunti. Saarella oli myös reittivenelaituri, joten olettaisin, että sinnekin pääsee ilman omaa venettä. Rannasta löytyivät niin grillikatokset kuin vessatkin ja Laura oli Laivista ulkoiluttaessaan löytänyt myös näköalatornin. Aika kivoja juttuja noilla verovaroilla ylläpidetään. 



Satamassa laskeutui jo hämärä. Olipa huippua, että saimme ystävämme mukaan ja että he viihtyivät. Toivottavasti päästään pian uudelleen yhdessä retkelle. Lauran kertomuksen voi lukea täältä

Translation: One fine day.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Viikkokatsaus


Heissulivei blogikaverit! Täällä on nautittu lämpimistä varhaisaamuista Laiviksen kanssa. 


On käyty töissä sandaaleissa.


On mallailtu printattuja Insta-kuvia esille.


Ilahduttu jääkaapista löytyneestä valkoviinin jämästä hikisen päivän päätteeksi. 


Nautiskeltu kotimaisista marjoista.


Päästy pikkuisen eteen päin yläkerran kanssa. 


Leikitelty hetkisen verran ajatuksella siitä, jos minusta tulisikin innokas ruuanlaittaja. 


Testattu Hernesaaren Cafe Birgitta ja todettu burgeri yhdeksi Stadin parhaimmista.


Roikuttu terasseilla.


Ihasteltu palasta maaseutua keskellä Helsinkiä. (Menkää ihmiset Keskuspuistoon, se on mahtava!)


Nautittu trooppisista kesäöistä myös omalla pihalla. 


Suunniteltu remppajuttuja.


Pyöräilty töihin ja näytetty pikkarit kaikille vastaantulijoille ennen kuin on tajuttu vaihtaa matkalle sortsit hameen sijaan. 


Otettu kaverit mukaan purjehdusretkelle.


Makoiltu riippumatossa, jonka saimme häälahjaksi ja jo nyt otimme käyttöön, kun saimme aikaiseksi hankkia telineen. 


Istuttu tyttökavereiden kanssa puistossa yöhön asti.


Aloitettu remppa maalaamalla eteisen karseat kirsikanväriset liukuovikaapit raikkaammiksi. 


Todettu, että äärimmilleen viety rappioromantiikka saa luvan riittää ja päätetty kunnostaa pihakalusteet.


Hankittu pari uuttakin kalustetta, pidetty maalinkuivumisbreikkiä riippumatossa ja ihasteltu omien kätten jälkeä. 


Mallailtu tulevia seinän värejä. Voittaja taisi löytyä eräästä vaaaaanhasta suosikista. 


Nautittu kesäruuasta Kivenlahden venesataman kreikkalaisessa ravintolassa. 


Ja jädestä ennen väijyvuoroa venekerholla. Toivottavasti kaikkien lomat ovat sujuneet mitä parhaiten. Aika moni varmaan palaakin nyt töihin. Ehkä blogimaailmakin heräisi sen myötä eloon taas. Kiva nähdä teitä taas!

Translation: This is what I've been up to lately.